Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 3. tammikuuta 2014

Kirjoneuletta - apua kaivataan!


Minä kuten varmasti moni muukin ihastelen piipaadoo-blogistien neulomuksia. Tahtoo myös oppia kirjoneuletta!


Vasemmalla on ihan ensimmäinen versio. Hämmennyksen aiheita moniaisia, kuten: miten kuljettaa lankoja mukana, tehdäkö kämmenpuolellekin kuviota vai mennäkö ihan raidalla? Minkä kumman takia kuviorivin alku- ja loppukohta on aivan hirveän näköistä?

Oikealla on versio numero kaksi - vähän siistimpi jo.


Mutta tosiaan: miksi tuohon rivien ja kuvion väliin jäävään kohtaan tulee tuollaista kauheaa möykkyä? Neuvokaa vapaasti!


Nurja puoli.

Kiepautan mukana seuraavan langan joka neljännen silmukan jälkeen käytettävän langan ympäri, jottei langanjuoksuista tulisi liian pitkiä.

Vai miten kirjoneuleessa kuljetetaan odottavaa lankaväriä? Neuvokaa neuvotonta.

Ja jos elämä ei riittävästi hankaloidu uusia oppeja hankkimalla, kannattaa tehdä jotain sukulaisille. Minäkin hellänä hetkenä halusi sisustaa äitini vessaa uudella matolla (periaate nro 1: älä koskaa sisusta toisen kotia). No tulihan siitä matosta sitten liian pieni (muistatteko tätä: 


Nappasin maton kainalooni ja suurensin sitä. 

Olin jo täysin kyllästynyt valkoiseen lankaan ja valkoiseen kuteeseen ja ajatettelin piristää mattoa raidoilla:


Tämä on varmaankin versio kolme. On hankalaa saada tasaista mattoa yhdistämällä erittäin venyvää ja täysin venymätöntä kudetta. Purkua ja virkkausta. Purkua ja virkkausta. Jo kynnykseltä tulee kommentti: "minkä herran tähden olet virkannut ruskeaa raitaa vaaleansiniseen vessaan tulevaan mattoon!" No mä luulin että....

Sääntö numero kaksi: älä luule vaan kysy. Ja mieluummin ennen kuin käytät tunteja ja tunteja vääriin väreihin.

Onneksi matto sentään hyväksyttiin ja on nyt lattialla. Työlistalle on kuitenkin ilmaantunut vielä "jotain", joka yhdistää vaaleansinisen, valkoisen ja tummanruskean... Ehkä pyyhkeitä?

Ja entä ne lahjapussukat? Minä kun luulin että aikoinani ompelema pussukka olisi huono (sen ompelu jälki nimittäin).

Katso sääntö numero kaksi: älä luule vaan kysy.

Ompelin taas hellämielisenä äiteelleni uuden, ehomman, siistimmän ja ennen kaikkea isomman pussukan. Muistatteko tätä: 


Ja kauhia huuto taas: ei hän halua noin suurta pussukkaa, se entinen on juuri sopivan kokoinen! Ja eikun ompelemaan. Tein monta eri kokoa ja yksi niistä on nyttemmin hyväksytty. Mutta vain varalle. Se vanhin kötöstys pestiin kuin uudeksi ja siitä pidetään eniten. 



Niin, tuo keskimmäinen pussukka syntyi, koska luulin tyttöseni tarvitsevan uusiin verhoisinsa mätsäävän pussukan. Ja sääntö numero kaksi: "Älä luule vaan kysy. Ja mieluummin ennen kuin toimit."

No, nyt on meinaan pussukoita.



tiistai 17. joulukuuta 2013

Virkkuukoukulla räsymaton henkeen


Tässäpä hauska tekniikka. Virkkuukoukulla virkataan puuvillalankaa kuteen ympärille.


Jälki näyttää räsymatolta, mutta muoto on pyöreä.


Käyttämäni kude oli erittäin venyvää. Normaalin säännönmukaisen tuplaamisen sijaan jouduin lisäilemään silmukoita sopiviksi katsomissani kohdissa.


Viikkojen tuskailun jälkeen pieni kori valmistuikin sitten yhdessä illassa mattoa täydentämään.

Ja nämä kietaisin lahjapaperiin odottamaan jouluaattoa.



sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Se bloggaa sittenkin - majapuun apinoita ja vähän muutakin


Käytän hyväkseni naisten tunnettua oikeutta muuttaa mieltään ja avaan blogini uudestaan.

Olen päässyt kokeilemaan savitöitä. Todella mukavaa ja hyvin monipuolinen materiaali kaikkine eri käsittelyineen. Sain aikaan sydänrasian, jonka sisältä pilkahtaa myöskin yksi innostuksen kohteeni eli korut. Tämän setin annoin äidilleni ja tässäkin iässä on niin riemuisaa, kun äiti tykkää ja kehuu!


Tämä on purettu jo helmiksi, mutta harjoitusta tämäkin.


Ottobre Forest Path
Majapuun raitajoustofrotee

muistiin itselle: paksuhko materiaali joka sopisi ehkä paremmin vaikkapa jumpsuittiin.



Ottobre Tilda
Majapuun joustofrotee



Ja kerta kiellon päälle samat soosit eri mausteilla


Bambulangasta rättiä - opettelin samalla virkkaamaan sydämen.

Tervetuloa uudet ja vanhat lukijat!

perjantai 10. elokuuta 2012

Virkattu matto


Ison tytön huoneen sävyt muuntuvat possun vaaleanpunaisesta neitimäisempään beigeen ryyditettynä pinkillä.


Maton keskiympyrä oli jo olemassa meillä mattona. Purin piparkakkureunat ja jatkoin mattoa peitosta napatuilla sävyillä.


Neiti hihittelee - matto tuo huoneeseen ripauksen Huvikumpua.

Minusta on liikuttavaa, että matossa on raitoina pojan vauva-aikojen pussilakana sekä oman, tyttöaikojen huoneeni "ihana" ruusupussilakana. 

Niitä elämän räsymaton iloisia raitoja




tiistai 17. heinäkuuta 2012

Tätien tunnustuksia


Eräässä nimeltä mainitsemattomassa työpaikassa


yhden kahvipöytäkeskustelun aiheena oli fetissit.


Oliko kyse siis lateksista ja käytetyistä kengistä?


Ei.


Intohimot kohdistuivat esimerkiksi lakanoihin. Niitä on kätkenyt ilmeisen huonosti yksi lakanoiden nuuhkija jo siinä määrin, että parempi puolisko on uhannut estää uudet iloiset retket lakanoiden ystävämyyntiin.


Toinen tunnusti omaavansa mummojen kukallisia kahvikuppeja jo pienen kahvilan tarpeisiin.


Itse käytännöllisenä ja järkevänä ihmisenä voin vain ihmetellä.


Minulla on lakanoita tasan kahdet: yhdet kaapissa ja toiset käytössä.


Ja kahvikupit ovat samat arjessa ja juhlassa. 

Tässä mietiskellessä tuli pääteltyä jälleen yksi virkattu lakki. Lakkeja kannattaa olla joka värissä, eihän sitä koskaan tiedä mitä lapsoset keksivät päälleen yhdistää. Pään suojaaminen on tunnetusti jo terveyssyistäkin tärkeää. Ja kun kohdalle osuu edullisia lankojakin - lakkien virkkaaminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi.

Olisi kauheaa, jos olisi itse haksahtanut keräämään kuppeja tai lakanoita turhaan!

tiistai 22. toukokuuta 2012

Kukkahattutädin puutarhavinkki



Virkkasin illan ratoksi pikkuiselle serkkutytölle kesähatun. Kukkanen on peräisin jonkun kovalla vaivalla virkkaamasta pöytäliinasta. On vähän huono omatunto liinan pilkkomisesta. Toisaalta tässä käytössä kukkanen pääsee jokapäiväiseen käyttöön ja pois komeron kätköistä.

Lankana Jaeger Aqua cotton - 100 % merseroitua puuvillaa


Kuinkahan paljon kolme ja puolivuotiaalla saa teettää töitä? Tämä neiti on joka asiassa mukana - työtä pelkäämätön. Vaikka minä yritän sanoa, että mene sinä vaan leikkimään... 


Ai juu - se kukkahattutädin vinkki: Oletko kyllästynyt siistimään kukkapenkin kiveyksen reunoja nurmikon ajamisen jälkeen? Kun kaivaa (halpaa) betonireunustetta kukkapenkin ja nurmikon rajaan, samaan korkeuteen nurmikon pinnan kanssa, voi surutta hurauttaa leikkurilla kiven yli ja saada reunaan asti matalaa nurmikkoa. Oikein siistin näköistä. Siis ei coolin vaan siistin.

Ja matalakin reunakasvi näyttää rehevältä ja nousee hyvin nurmen tasosta.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Myyntikate ja tilin kate - kohtaavatko ne


Turussa on siellä täällä pikkuisia ja vähän isompia puoteja, joiden valikoimat tekisi mieli siirtää ilman sen kummempia karsintoja suoraan omaan kotiin. Yksi tällainen on Leenaelina.

Nuo Polkajamin kortit muuttuvat meillä sisustustaulujen kokonaisuudeksi. Ja kai ne pyyhkeetkin on pakko käydä kietaisemassa kotiinsa. Onneksi ei taida löytyä keittiön kappana. Menisi ehkä jo överiksi.



Leenaelinasta sain loistavan ratkaisun erilaisissa pussukoissa pyörivien lankojeni piilottamiseen näyttävästi: "Jos jotain ei saa piiloon, sitä kannattaa korostaa." Pilbipömpeleihin ja kansi kiinni - siivottu on!


Yrittäjäkurssia on myös istuttu. Siellähän kehotettiin juttelemaan kokeneempien yrittäjien kanssa. Kilttinä tyttönä sain tällaisen kyselytuokion järjestymään erään yrittäjän kanssa ja sainkin hyvää yleistä tietoa alasta ja yrittämisen kustannuksista (ostot, työntekijöiden palkat, tilitoimisto, lehtimainonta, vuokrat, pääoman kustannukset jne jne).

Nyt en enää niin kauhiasti ihmettele, mikseivät kaikki kivat puodit sijaitse kävelykadulla. Kyllä siinä jokusen tuotteen saisi myydä, että tuhansien eurojen kuukausivuoksia tiloista makselisi.

Kurssilla on kahlattu myös hinnoittelua, erilaisia katelaskuja, liikevaihtoa erilaisine yleisimpine tunnuslukuineen ja budjetointia. Minun pankkitilini kate puolestaan uhkaa huveta näiden turkulaisten yrittäjien liikkeiden ihanaan tarjontaan. Miten se nyt menikään: ostokertojen määrä * ostoksen keskihinta...


Omia kustannuksia pitäisi tasoittaa luovuus ja ahkera käsitöiden teko - pikkuiselle lippistä tässä


Mutta ne harjoituskappaleet


niin, ne lukuisat harjoituskappaleet. Purkuun mokomat kökötykset.


Mutta tästä t-paidasta tykkäsin, lisäsin tuohon, olikos tämä nyt petronella-nimistä, Jättirätin oranssia trikoota hihoihin ja vaaleaa sinistä resoreiksi. Tämä yhdistelmä on kiva ja raikas. Ja saa taas leikkiä luovuudellaan.

Luovuudesta puheen ollen - meinasin jo unohtaa: Olettekos te kuulleet paikasta nimeltä Creve. Se on mitä erilaisimpien luovien yrittäjien liikeideoiden tuki- ja kehittämiskeskus. Sieltä saa tietoa vaikka osuuskuntayrittämisestä tai apurahoista. Siellä saa testata liikeideaansa. Jos sinussa havaitaan potentiaalia, erinäisten karsintojen jälkeen voit kuulua Creven asiakkaisiin.

Niitä ovat mm. minua innostava Plastic tribe. Valmistavat silikonikoruja. Ne on sit kivoi.

Toinen ihan vain henkilökohtaisesti innostava on vaikkapa Saana ja Olli. Saanan ja Ollin ansiosta kenenkään ulkoturkulaisen ei tarvitse enää surra - pään voi joka ilta painaa Aurajoki-tyynyyn. Ja ekologisempaa saa hakea - tuotteet valmistetaan hampusta. Sillä lailla!

Leenaelina, Saana ja Olli, Viivi ja Viktor, Peppipaavo, Antonnina, Juulia ja Joonatan... On kyl nimimuisti koetuksella.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Pääsiäisliina


Eilisen Earth Hour -valojensammutustempauksen hengessä postataan mummille virkattu pääsiäisliina kynttilänvalossa kuvattuna. Mummia lahjotaan liinalla, koska olen saanut häneltä tuikitärkeää lastenhoitoapua - kiitos!

Virkatessa on ollut hyvä mietiskellä enemmänkin tätä yrittäjyyttäni, joka minulla on edennyt jo y-tunnuksen ja .fi-verkkotunnuksen varaamiseen asti. Lähtökohtaisen liikeidean puitteissa on pieniä manöövereitäkin jo tehty. Mutta tuntuipa siltä, että jotakin koulutusta ja tukea ajatusten kokoamisessa tässä vaiheessa vielä kaipasin.

Onneksi työkkäri (tai oikeammin Työ- ja elinkeinovirasto, kuten termi nykyään kuuluu,) järjestää kaikennäköisiä koulutuksia. Itse iskin silmäni "ilmaiseen työvoimapoliittiseen koulutuseen kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjyyden alkutaipaleella jo oleville".

Meitä yrittäjyydestä noin ylipäätään kiinnostuneita olikin ilmoittautunut mukaan kokonainen auditoriollinen. Alat vaihtelivat rakennusalasta erilaisiin palveluihin, it-alaan ja vaikka mihinkä muuhun.

Ja mistä aiheesta paasattiin esimerkin omaisesti: No pipokaupasta! Mistä himskatista tuo pipokauppa nyt pomppaa esiin joka kulman takaa. Ei sillä että se koira älähtää...

No kahden luentoillan viisaudella olen nyt palannut lähtöruutuun. On rukattava liikeidea uusiksi ja oikein tosissaan. Hyvin tärkeä kysymys on: MIKSI joku ostaisi jotakin minulta, eikä joltakin toiselta samaan tarpeeseen jotakin tuottavalta? Ja ilman sen kummempia kannattavuuslaskelmia on käynyt melko selväksi, että jotain kannattaa ostaa tai myydä. Mutta mitä jotain?
Mitä?!?

Sitä pohdiskellessa lähden takkikangas kainalossa tapaamaan möökösen blogin pitäjää. Minä näes voitin arpajaisissa - jippiii!

tiistai 3. tammikuuta 2012

Jämälangoista virkattu liivi ja isoäidin neliöstä tasku



Vietimme joulun mökillä. En ajatellutkaan ompelusten pakkaamista, niin paljon muistettavaa riitti muutoinkin. 


Mutta onhan sitä joulunakin hetkiä istahtaa. Ja minähän en osaa istahtaa tyhjin käsin.


Piirongin laatikosta löytyi yksi kerä vihreää sukkalankaa, mihin lie metsästysvaatetukseen sovitettu. Kerästä riitti tällaiseen liiviin, jonka malli syntyi virkatessa. Kotona lisäsin terettä ja isoäidin neliön taskuksi.

Ja muutoin: laitoin palleromme Reimatecin 86 cm toppahaalarin huutonettiin. Väreinä on fuksia-harmaa raita yläosassa sekä tummanharmaa lahkeissa. Lähtöhinta on 14 euroa ja kunto erinomainen. Kurkkaa, jos tarvetta löytyy!

maanantai 14. marraskuuta 2011

Välihaalari pakettiin ja virkkausta- overall i julpaketet


s t o p
Joulupaketteja tulossa pienille serkkupojille.


Jos et halua pilata yllätystäsi, otahan kaffepaussi tämän postauksen kohdalla. Kuvassa Jättirätin matonkuteista virkatut hedelmäkori ja mukinalunen mökille.


Några virkade 




Pipo-haalari -setti pikkuserkulle.
Kaikki materiaalit aakkoskangasta lukuun ottamatta Jättirätistä.
Haalari on helppokaava SKL 9/2008
Overal och en luva




Ja toiselle serkulle haalarin lisäksi poolo. Tämän haalarin kohdalla Singer äksyili alalangan kanssa. En kuitenkaan uskalla purkaa, joudun pian ojasta allikkoon. Toivottavasti haalaria voi silti käyttää. 


Ja haalarin kera aplikaatioon sopiva poolo.


Och en annan overall med matchande polotröja.