Meille on muodostunut jo lentäväksi lauseeksi: Ai ostitko ihan kaupasta? Tällä lauseella minua vähän kiusoitellaankin innostuksestani ostella sitä sun tätä tarpeellista ja tarpeetonta kirppareilta.
Viime keväänä ostin "ihan kaupasta", 70 prosentin alennuksesta ulkoilupuvun pallerolle. Takki on valkoinen ja housut harmaat. Takin pituus on edelleen hyvä mutta lahkeet alkoivat uhkaavasti kivuta kohti nilkkoja.
Onneksi kirpputorilta osui eteeni 7 e ulkoiluhousut kokoa 92 cm. Ne ovat juuri sopivasti pidemmät kuin keväällä ostamani harmaat ulkoiluhousut myöskin kokoa 92 cm. Hmmm.
Ja ihmeen hyvin uudet ulkoiluhousut sopivat myös virkkaamani pipon sävyihin.
Jag fyndade nya byxor med storleken 92 cm till min dotter från loppis. Dom där nya 92 cm byxorna är ungefär fyra centimeter längre än dom där äldre byxorna med storleken 92 cm. Konstig, tycker jag.
Löysin myös kivat mokkakengät pallerolle, 3 euroa.
Och nya lederskor, tre euro.
Meillä pikku palleroisen suurin ilo on keittää äidlle "kaffetta".
Suodatinpussin taittelu on oikea motoriikan taidonnäyte. Tyttönen on oppinut myös tasoittamaan mittalusikan annoksen - vielä kun osaisi tehdä sen kahvipurkin eikä pöydän päällä.
Kun vettä on kolme kuppia, lasketaan ensin "yssi, kassi, kolme". Mutta kun tässä huushollissa ei kursailla ja kahvin keitto on muutenkin niin hauskaa, voidaan laskea vielä uudestaan samat. Ja äiti saadaan hereille. Takuulla.
Min minsta barn älskar att koka kaffet till mamman. Det är bara att hon kan inte räkna ännu. Det blir litet starkt någonstans.
Tämän viikon ompelut ovat tylsiä, joten niitä ei nyt bloggailla.
