perjantai 30. syyskuuta 2011

Muroveinik ja Ludovica




Ei nimi pipoa pahenna
Ottobre 4/11 Muraveinik ja Lucovica Ikasyrin aakkosista. Pikkuserkut - here I come!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Halvat huvit


Oli ilta arkinen
kun pieni tyttö muutti sen
Sai pilvikin reunan kultaisen

Lähdimme illansuussa kävellen kirjastoautolle. Pieni käsi sujahti omaani ja jännityksestä vilkkuvat silmät tavoittivat katseeni: "Kivaa!"

Se pääsi taas yllättämään - rakkaus omaan lapseen

Kirjastoautossa yllätti pieni suuri valikoima. Uusi askartelun pikkujättiläinen houkuttelisi pieniin betonitöihin. Raparperinlehden muotoinen lintujen juottoallas... juu...

Ja pitsitöiden kovettaminen kiinnostaisi myös. Etenkin kun hyllyssä komeili ohjekirja virkkaavalle - ai tuolla tavalla virkataan vanhanajan morsiuskruunu... Eikö sopisi nykyajan pikku rinsessoillekin?

Mutta asiaan vihdoinkin. Sani kyseli kepparin ohjeesta. Se löytyy Suuri Käsityö -lehden numerosta toukokuu 2008. Jos tekee ihan kaavan ja ohjeen mukaan, kepparista tulee mielestäni 5 - 7 -vuotiaalle sopiva. Tällöin kepparin pää on noin 30 cm korkea.

Meidän keppari sai on kierrätetty lahjoitetuista farkuista. Edes lahjoittaja ei enää omiaan tunnistanut :D 

Kaikki rinkulat ja avainperät shoppasin suutarilta ja suitsimet ostin jättirätin nauhavalikoimista.


Puinen varsi on harjanvarsi rautakaupasta. Se sahattiin sopivaan pituuteen. Koska meillä ei enää ole maisteluikäistä, maalasimme varren ruskeaksi tädin varastosta löytyneestä purkin lopusta.

Keppareita olemme tehneet ihan villasukkaankin: sukka täyteen nukkaa, jeesusteipillä harjanvarteen ja eikun menoksi!

Nyt vielä kaikenlaiset rästihommat kutsuvat, vaikka tekisi jo kovasti mieli ompelukoneen ääreen! Nauttikaa syksyn väreistä, täällä ne ropisevat jo kiihtyvällä vauhdilla maahan. Meillä on muuten sääntönä, että haravoidussa lehtikasassa saa (ja pitääkin) peuhata, mutta lopuksi kootaan yhdessä lehdet ja viedään ne kompostiin. Halavat on huvit!


torstai 22. syyskuuta 2011

Kolme vuotta - hyvää syntymäpäivää!


Kun iloiset nauravat kasvosi nään 
mä usein pysähdyn miettimään


mua mistä hyvästä palkitaan näin
saan nähdä sun kasvavan vierelläin


Jos suinkin osaan
niin lahjoitan sen
tuon lapsuuden kauniin ja onnellisen

Hyvää syntymäpäivää 3-vuotiaalle!

tiistai 20. syyskuuta 2011

Ikasyrin salaisesta paketista paitaa ja tumppujen harjoituksia


 Pallero bongasi Ikasyrin salaisesta kangaspaketista heti tämän pilvivelourin: "Ommele äiti mulle taas pilvipaita!"


Ikasyrin velouria ja Myllymuksen kiloresoria - mikäs äidin oli ommellessa.

kaavana ottobre CWS pituus 98 cm ja leveys 92 cm


 Näistä harjoituskappaleista tulikin liian pienet, noin seitsemänvuotiaan kapeakätisen kokoa. Jos näille fleecetumpuille löytyy käyttäjä, voin parilla eurolla laittaa tulemaan.


Isosisko juhli synttäreitä parin bestiksen kanssa videoillan ja pyjamabileiden merkeissä. Yksi ohjelmanumero oli marsipaanin muovailu. Tässä kymmenenvuotiaan ensikertalaisen taidonnäyte.



Tämä muovihärpäke on meillä sadepäivien ehdoton ykkönen. Korkeat tornit ovat vapaasti koottavissa sylinterinmuotoisista paloista, torneja voi yhdistää mitä erilaisimmilla reiteillä toisiinsa. Näitä reittejä pitkin pudotetaan kuulat vipeltämään ja hauskaa on. Muovileluksi yllättävän monipuolinen ja tarjoaa aivojumppaa myös äidille. Ja leikin loputtua hajoaa pieniin, helposti tallessa pidettäviin osiin.

Palleron päällä on vanhemman vaaleanpunaisen pilvipaidan ohella toinen ehdoton suosikki eli myöskin Ikasyrin kankaasta ommeltu viidakkopaita. 

 Näitä kuvan tulppaaneja odotin viime keväänä meitä ilahduttamaan. Tulos oli tasan yksi tulppaani ja sekin vahingoittunut. Ja minä kun pidin hangestä löytyneitä talvipesiä "söpöinä". 

Vahingosta viisastuneena kokeilenkin ns. myyräkoreja. 

No, nyt kädet ovat lakanneet tutisemasta ensimmäisen istutussatsin jälkeen. Josko menisi taas hyppimään lapion päälle ja noitumaan tiukkaakin tiukemmalle mutamaalleen.

Mukavaa ja värikästä syysviikkoa!

perjantai 16. syyskuuta 2011

Vihreä paita




Kaava Ottobre Creative Workshop 
Kangas Ikasyr

Ilman Ikasyrin salaista kangaspakettia en olisi ikimaailmassa tällaisen kuosin omistajaksi päätynyt. 

Valitsin kankaan ensimmäiseksi testaamaan kaavaa, koska se napakkana trikoona sopii ompelukoneelleni: pysyy kohdillaan ilman mitään harsintoja eikä imeydy pistolevyn sisään.

Kokeilin huolittelevaa tikkiä, mahtaako näkyä kuvassa:



Ja resorit ompelin joustavalla tikillä, joka valintalevyssä näyttää kolmelta vierekkäiseltä tikiltä tyyliin ======

Pääntien tikkasin yksinkertaisesti: taitoin resorirenkaan nurjat vastakkain, merkkasin 1/4 kohdat kumpaankin ja tikkasin OP:t vastakkain.

Harjoittelin taas aplikointia. Siinä touhatessani kangas tempaisi minut täyteen intoon: Yhdistääkö kankaaseen mustaa resoria kuvioiden ääriviivojen mukaan, vai ruskeaa kotona olevien pöksyjen mukaan, vai punaista tyttöselle vai kaunista sinistä...

Entä aplikoidako hämiksen - kivan ällöttävä ja hurrrja paita, vaiko punaisen leppiksen punaisen pallohamosen ja leggareiden kaveriksi vai korostaisiko sinistä valasta sinisten housujen kera... 

Päädyin yhdistämään kotoa löytyviin housuihin eli ruskeaa. Eikä tämä paita edes tarvitse mitään aplikointia. 

Lisäsin paitaan myös Ikuinen vauvakuume -merkin. Se ei tuossa merkkaa muuta kuin ompelutyön tekijää ja paita tulee omaan käyttöön.

Ja vähän muuta löpinää: Kipeän selän kuntoutukseen liittyy rauhallinen paseeraaminen (=käveleminen). Koska laiskotti julmetusti, hyppäsin bussista ns. motivaatioreitin ensimmäisessä pisteessä. Motivaatiopisteet olivat: upouusi Kontti, sisustus- ja askartelukauppa sekä kangaskauppa. Niiden kautta mutkitellen tuli sitten käveltyä kivenheiton päähän kotikulmilta. 


Loppukaneetti

En kai olisi mikään kotiäiti, ellei keittiön töllöstäni paasaisi Martha Stewart. Nappasin kotitöiden lomassa kivan idean: minigrip-pussiin kermavaahtoa ja kulmasta pikkuriikkinen pala pois - pursotinpussi on valmis! 

tiistai 13. syyskuuta 2011

Kel onni on...


Mutta eihän tällainen kangasintoilija voi kätkeä onneaan - Ikasyrin salainen kangaspaketti!

Punahilkkaa ja pikku hahmoja


Aakkosia


Pilvivelouria ja sieniä



Sekä Myllymuksujen outletista villabukleeta. Tästä yritän tehdä pallerolle neuletakin tyyppistä vaatetta ja päähineen. 


Ikasyrin kankaista ei suunnitelmaa ole valmiina. Mutta pitkää hihaa ja lahjetta sekä erilaista pipoa tarvitaan. Eiköhän noista riitä hetkeksi. Ja jos ei sitten iskekään, olen liittynyt facebookissa kangashamsterit ryhmään. Ai jai jai...


Nyt on kankaita. Olisi vielä se saumuri.


Toinen iloinen asia on selkäni.  Se on rauhoittunut hyvin. Paljon enemmän vihoittelee peukalon viiltohaava, huomasi todellakin tekevänsä raparperipiirakkaa ja kuuraavansa muusiperunoitaan. Auts!


Vielä tällaisen kotiäidin kangasluksuksen vastapainona yksi uusi kokemus: Ajoimme palleron kanssa tänään sadepäivän puhteena kaatopaikalle. Veimme sinne farmarillisen kaikenlaista suurta, epämääräistä ja myrkyllistä varastojen pimeistä nurkista.


Ohikulkutietä kaatopaikalle hurautti ennätysnopeasti ja jopa minä löysin oikeaan paikkaan. Toimiston "tyttöjen" kanssa pääteltiin maksuksi euro.


Sitten sain ohjeeksi suunnata kaatopaikan liikenneympyrään (joo, se on iso mesta) ja kääntyä liittymästä numero kaksi. Ajotien lopussa oli taas paljon henkilökuntaa auttamassa.


Koko reissu kesti vain puoli tuntia ja onnistuin eksymään vasta palatessani ja arvaattekin etten lopullisesti. 


Olisipa yhtenä intohimonani vielä lasten ulkovaatteiden ostelu ja sovittelu. Ne on nyt vihdoin inventoitu, ostettavaa on vaivaiset yhdet toppahousut ja yhdet kengät. Ja kirppispaikan täydeltä taas pieneksi jäänyttä. Kelpaisiko kotiäitiys työkokemuksena johonkin kierrätysalan duuniin?





sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Synttärisalaisuuksia osa 1 - virkattu matto

Varoitus syksyllä synttäreitään juhlivien pikkuisten tyttöjen äidille - tulossa on synttäripaljastuksia.

Virkattu puuvillapiparkakku leikkimökkiin. Sävynä vaaleansininen mökin mukaan.


Malli www.kangasaitta.fi Juhannusruusu

Taannoisella kirppisreissulla ostin kaksi vyyhtiä tätä puuvillakudetta 6,70 e vyyhti. Kuteessa on aika jännä tuoksu, joka ei lähtenyt pesussakaan. Eiköhän se leikkimökissä kuitenkin menettele.

Jostain syystä ko leikkimökki innostaa sisäistä lastani. Kirpputorilla katse hakeutui vanhan aikaisiin puhelimiin, emalisiin kaffepannuihin, puisiin pieniin kodinhoitotarvikkeisiin... Enhän minä sitä mökkiä sisusta. Periksi annoin vain ihan pikku riikkisen:


Minikokoinen kaffepannun alunen valurautaa ja keramiikkaa.

Omien tyttöjen synttärijutut bloggaan vasta jälkeenpäin, tietokone on sen verran keskeisellä paikalla.

torstai 8. syyskuuta 2011

Kiloresorista kivaa


Peurakankaasta ommeltu tunika on saanut paljon kehuja ja kyselyjä, mistä mekkoa voisi ostaa. Taisin mainita Sampsukan, toivottavasti ei mennyt ihan metsään. 


Oranssikeltaisen raitatrikoon ompeluun innosti kokeilemani Myllymuksujen kiloresoripaketti. Mielestäni mukana oli myös valkoinen resori... 


Raitatrikoon osalta suunnitelmana oli jo keväällä ommella kesämekkoset ja kestovaipat samasta kankaasta, jolloin kestovaippa toimisi samalla kuin kesäshortsit. Ompelinkin niitä ja postailtu on. 


Kestot jäivät kuitenkin kokonaan käytöstä vessaharjoittelun onnistuessa kesällä hienosti. 


Laitoin kestot kirpparille täyden palvelun myyntiin eli minun lomaillessa siellä hinnoiteltiin ja ripusteltiin ja myytiin. Elokuussa hain pois myymättä jääneet. Huomasin kestojen menneen hyvin kaupaksi ja kyselin myyntihintaa. Eivät enää muistaneet. Ei nähtävästi ollut ainakaan kovin korkea...


Ruskea velourin näköinen tekokuitu on Jättirätistä 6 e metri. Harvemmin pestäviin pipoihin yms. se passaa mielestäni hyvin.



Ruskean pipon vuoriksi nappasin pipolaatikosta keväällä ompelemani peurapipon. Tein piposta näin lämpimämmän version lisäämällä tuon kerroksen velouria.



Luulin jo tämän vuoden aikataulujen asettuneen kohdilleen. Lasten kouluja, harrastuksia ja kotielämää sopivasti. Miehen yrittäjyys ja yhdistysaktiivin velvoitteita kohtuullisesti. Ompelua päikkärien tahi lastenohjelmien aikaan. Kivaa.

Nyt ajasta ompelun kanssa kilpailee yllättäen asia, jota en voi  enää sivuuttaa: selkäni. Odotan fysioterapeutin jumppaohjelmaa ja katsotaan nyt sitten, miten tämä lähtee sujumaan. 




Lisään tähän postaukseen vielä yhden korjausompelun.


Olen toista vuotta sitten ommellut Ikasyrin velourista ja kuviotrikoista hupparin pikkupallerolle. Hupparin kiinnitykseen käytin KAM neppejä. Huolimatta tukikankaasta neppien nykiminen repi kankaan nepin vierestä.


Vihdoin sain aikaiseksi vaihtaa kiinnitystä.



Löysin johonkin tarkoitukseen varaamani vetoketjun laatikosta ja ompelin sen takkiin ihan silleesti vaan kun sen sain paikoilleen. Olennaista on, että huppari tulisi nyt vielä käyttöön.

Huppareita on toinenkin, KAM-nepeillä sekin. Olisiko mennyt niin, että ompelin ensin aivan liian ison ja silloiseen tarpeeseen vielä tämän toisen pienemmän. 

Isompaa hupparia ei ole käytetty vieläkään, joten kangaskin vielä ihan ok.



perjantai 2. syyskuuta 2011

Arvonnan voittajat - Onneksi olkoon!


Palkinnon A voitti *marjuska* - Onneksi olkoon!


Palkinnon B voitti Sani - Onneksi olkoon!


Ja palkinnon C voitti eitsu - Onneksi olkoon!

Laitattehan osoitetta ikuinenvauvakuume@gmail.com, kakkosluokan postimerkillä varustettu palkinto lähtee maanantaina!