Amima

Ihku ihana Amima Ottobren nro 4/2011

Vaihtelin taas infokamun kanssa kankaita ja päädyin retropallojen onnelliseksi omistajaksi. Suhtauduin tähän kuosiin kaksijakoisesti - onko se ihanan herkullinen vaiko jo hieman liikaa?

Varovaisuusperiaatetta noudattaen valitsin kankaasta vain osia tähän tunikamekkopaituliin. Ehkäpä pallokangas pallotaskuissa ei olisi liikaa. Retropallojen kamuksi valikoitui vaaleanpunainen joustofrotee ja oranssi resori Myllymuksuilta.

Työnä amima on hauska - istun sohvalla ja katselen Talenttia ja neulailen kantteja. Pyrähtelen koneella ja silitysraudalla ja taas kanttaamaan. Ohjeen mukaan työ kantattaisiin trikookaitaleella. Kanttasin kuitenkin nyt resorilla, koska tuota oranssia ei meidän huushollissa niin paljon muuten kuluisi. Ja tähän vaatteeseen se sopi.

Heti alkuun tuli myös yksi knoppi: takakappaletta ei leikata taitteelta vaan niitä tulee kaksi. Ja päädyin myös kaventamaan sekä etu- että takakappaletta sentin pari meidän hernekepillemme sopivaksi.

Melutaso tällä hetkellä on sitä luokkaa, että voimme todeta ompeluloman päättyneen ja arjen alkaneen.  Terveet lapset pääsevät auttamaan avusta kiitollista isukkia renkaiden vaihtoon. Minä jatkan isosiskolle. Tuo kun muisti juuri äsken, että ylihuomenna onkin sitten ympän kokeet. Ympän! Kääk!

"Joo, mikä äiti on kivikkoinen alue Lapissa?"
"En minä tiedä - kivikko?"
"Rakka. Ja harmillinen verta imevä otokkä on näemmä räkkä."

Nyt irrottaudun hetkeksi äidin harrastusten satumaailmasta. Retropalloista on mielipidekin syntynyt - kangas ei ole ehdottamasti yhtään liikaa. Se on varsinkin päälle puettuna oikein iloinen ja lapsellisen hyväntuulinen.

Mukavaa pyhää ja alkavaa viikkoa!

Dreamland

Paljon kivoja uusia juttuja tuli harjoiteltua Dreamland-tunikan ompelussa. Kaavasta syntyy oikein herttainen ja sievä paita, johon saa ilmettä hyvinkin pienellä palalla kuviotrikoota. Toisaalta olen erään toisen blogistin kanssa samoilla linjoilla: kaula-aukko on hieman antava. Se kannattanee leikata saumanvaroilla. Kaula-aukko näkyy kuvissa. Mitä mieltä olette?

Dreamlandin ompelussa sain käytettyä kestovaippailusta yli jääneitä kuminauhoja. Ikäväkseni huomasin pääntien sivussa rypytyksen, joka ei kylläkään kuulunut ohjeeseen. Huomasin sen luonnollisesti jo niin monta työvaihetta liian myöhään, että se taitaa nyt tähän vaatteeseen jäädä. Ehkä.

Apilatrikoo Royalkangas
Valkoinen trikoo kierrätetty omista t-paidoista kuten myös nappi
Velour Ikasyr

Lasten sairasseuralaisena on syntynyt nyt ompeluksia - harrastuksiin kuskaamisessa säästynyt aika on löytänyt käyttönsä. Mutta odotan kovasti sitä yksinäistäkin hetkeä. Näillä näkymin se voisi olla luvassa ensi tiistaina.

Tipitii - jippi jii - huppari - muncktröja

Jippii

Jippii - koska Isosisko halusi kerrankin äidin ompeleman vaatteen

Jippii - koska osasin!

Malli Ottobre 1/2010 tipitii huppari muokattuna pitkähihaiseksi

Kangas apilat Royaltuote ja valkoinen polyester velour Jättirätti

Resori Myllymuksut

En muncktröja Ottobre 1/2010 modell Tipitii 

Velour Royaltuote

Mudd Myllymuksut

Ja edellisen postauksen pipon kaveriksi vielä lapaset - malli omasta päästä tehdessä syntynyt
Och ett par vantar - en egen modell

Miten palmikko neulotaan - Att sticka en fläta

Yksinkertainen palmikko

tarvitaan yksi apupuikko

siirrä kaksi silmukkaa apupuikolle

pudota apupuikko neuloksen taakse odottamaan

neulo kolmas ja neljäs silmukka oikein

neulo sitten apupuikon silmukat oikein

Palmikkokierros kannattaa merkitä vaikka langanpätkällä.

Neuloin palmikkokerroksen jälkeen neljä kierrosta ja toistin sitten palmikkokerroksen.

Neulon yleensä nurjia silmukoita palmikon ympärille, näin palmikko nousee mukavasti esiin. 

Varmasti näitä ohjeita on myös Youtube väärällään.

Kuvan pipon neuloin Novitan Kelo langasta värillä 228.

Jag övade sticka en fläta. Tyvärr är det för svårt att översätta i svenska. Men det finns säkert många bra exemplar i Youtube.

Ja tämän talven kanervien väri näyttäisi meillä olevan vaihteeksi valkoinen. Lisäsin juureen hieman muovista murattiköynnöstä ja muovisia marjanoksia Plantagenista. 

Tämä kori meni tuliaisiksi kylläkin.

Ja Tikbumsan järkkäämä tarjous Royaliin - kävinhän siellä sitten minäkin...

Hattutilaus - En bestäld hat sis. Neliöpipon ompeluohjeen

Hyi mikä hattu! Minä tahdon pinkin - tällaisen (pieni sormi näyttää ulkohaalarin raitaa). Ja siinä pitää olla koira. Ruskea koira.

Äiti teki työtä käskettyä.

Min minsta dotter tyckte inte alls om en mössä som jag sydde till henne. Hon beställde en rosa hat med en brun hund. Var så god! Jag hoppas att den passar.

Hatun ompeluohje täällä - kiitos Kukikkaat kuosit!
Tämä on ihan pikainen lounaspostaus muutoin - tässä uusimmat kangasostokset Fabriinasta:

Toimitus oli niin nopea, että piti ihan kurkistaa oven taakse - sielläkö se Fabriinan väki odotteli, kankaineen :o)

Några tyger från Fabriina.

Ja viimeisen kankaan päällä ihana yllätys Pii paasta. Napsuttelin sieltä joulupukin salaisuuksia suvun pikkuneideille. Ja lähetyksen pohjalla kolahti jokin: Pii paan oma jääkaappimagneetti, jonka takana oli suloinen "kiitos" -tarra. Kiitos vaan sinnekin! ( Tarkoitin siis Paa piista. Olen menossa sairaalaan käymään - ehkä siitä tuo ambulanssihenkinen sekaannus)

Jag köpte några julklappar redan ny från paa pii. Och fick en jättesöt kylskåpsmagneten gratis - tack! ps. kan någon finlandssvenksa hjälpa mig med ordena som gäller återanvändning. t ex tuunata - vad är det på svenska egentligen?

MUOKS: Tässä sovituskuva - on ihan nappisopiva eli kasvuvaraa ei jäänyt. En osannut arvioida vuorin ja päällikankaan välissä olevan thinsulatevanun vievän ainakin sentin päänympärystä. Nytpä tiedän.

Olen pyrkinyt olemaan pyytelemättä anteeksi kuvieni laatua. Itsepä olen päättänyt ne julkaista. Mutta nyt on kyllä ihan vino kuva. Ja muklat ovat kuljetelleet sukkiakin pitkin ja poikin. Tämän kaffepaussin jälkeen ohjelmassa on siis siivousta.

Tuunattua ja neutraalia - neutral och återanvända

Pikaisesti sillä aikaa, kun lounas valmistuu uunissa: Merinopoolo - tröja av merino

Tämän poolon valmistuminen oli kanssa yksi tarina. Kiitokset yhteistyötiimille eli Maitovalaalle ja kääntäjille :O) Emme mainitse kääntäjiä julkisesti, koska käännös ei ole eksakti. Mutta pipokangaspalkalla aikast hyvää palvelua!

Lahjoitetuista Marimekon paidoista Ottobren CWS kaavalla isosiskolle. Kumpaankin paitaan käytin kahta vaatetta.

Två nya skortor av Marimekkos återanvändade skortor

Ja lopuksi Pallerolle Ikasyrin velourista neutraalia yhdistymään niihin kirjavampiin. Kaavoina Ottobren Tilda ja Vilkas. Nyt ei kai enää UFOja pyöri.

Och ett par neutrala plaggar av Ikasyrs velour

Pallero auttoi minua ulkotöissä aamupäivällä. Kun ähisin ja puhisin tuhannen pirkulaisen painavan hevosenkakkasäkin kanssa ja sain kuin sainkin sen ilmaan, hän kannusti estoitta: Huraa äiti huraa! Nauratti niin että meinasi jäädä säkki siihen paikkaan. No, tuolla se nyt on, pitkin puutarhaa huiskittuna.

Keräsin tuohtuneena pajutötteröni takaisin asetelmiinsa... Mukamas jalkapallomaalit... Nämä ovat Minun!

Pyyhkin jalkapallon kuvan ikkunasta. Olipa se kumaus. Mutta ikkuna kesti kuin kestikin.

Ja keräilin seinävalaisimen jäännökset mukaani. Mies saa katsoa sitä sitten kun on taas jaloillaan. Lamppu ei sit kestänyt. Mutta potku oli hieno.

Joulutalo vol 2 ja ompeluksia livenä - Julhuset nr 2

Itse ommellut vaatteet tositoimissa

Mammas egensydda kläder i bruk

Päästä irti vaan!

Hoppa!

Joillekin ehkä tutussa paikassa ollaan. Sirkuskoulusta on kuulunut aika yksitoikkoista kommenttia: tosi kivaa, hauskaa, jännää, kivaa, uudestaan....

Toinen syysloman ohjelmanumero oli Viirun ja Pesosen näytelmä. Pesonen ompeli Viirulle housut kuta kuinkin samalla tavalla, kuin itsekin täällä kotona ompelen. Menkääpä katsomaan! Ja selvisi tällekin äidille, miksi kengät ovat jääkaapissa ja jauheliha tuulikaapissa. Ne on ne muklat täälläkin mellastaneet.

Siinäpä se järjestetty ohjelma olikin. Lopun lomaa mennään virran mukana.

Itselläni ylintä rentoutumista ja ihanuutta tarkoittaa tietysti ompelutuokio. Syysloma taitaa olla tarpeen, sillä ihan väsy on. Onneksi olin leikellyt valmiiksi joulukorttitalon tilkut. Sur sur sur... Ompelukoneen rauhoittava surina vie muut murheet mielestä.

Blogiluettelossani on uusi blogi: pientä elämää etsimässä. Marikka Bergman ällistytti minua Inhimillisen tekijän puheenvuorossaan. Onko joku muukin täällä ihmisavaruudessa samalla aaltopituudella?

Kenties sinä?

Ja nyt kun lipsahtaa henkeväksi, jatketaan samalla paatoksella. Sain kivan lahjan ystävältäni. Hän liitti minut mukaan positiivareiden Ajatusten aamiainen -ryhmään. Siellä on paljon oivaltavia ajatuksia. Kuten tämä:


Einsteinin mielestä ongelmia ei voi ratkaista soveltamalla niihin samaa ajattelutapaa, joita käytit luodessasi ne. Einstein tarkoittaa, että voit ratkaista ongelmasi, kun opit tutkimaan niitä uudesta näkökulmasta.

Suoraa ja sik sakkia - Lätt som än plätt!

Askartelutarvikenyyttärien hengessä, viisi naista, neljä pikkuista ja yksi koira, kerrankin ajoissa nauttien joulun askarteluista ennen muita joulukiireitä. Tuloksena jokunen joulukortti, useita pakettikortteja ja tilkkutyön aihio sekä paljon hyvää mieltä.

Kiitos ja anteeksi emännälle!

Säntäsin ovesta pallero vanavedessä, hain ehkä turhankin omatoimisesti ompelukoneen ja surrasin lähes maanisesti valmiiksi leikkaamani tilkut kokoon. Kun työ oli vanua vaille valmis, maltoin pysähtyä sienipiirakan, glögin ja suklaakrokanttien ääreen. Havahduin siihen tosiasiaan, että muut vieraat pienokaisineen olivat jo lähteneet yhtä koiran "äitiä" lukuun ottamatta. Ja minä selittelemään: kas kun en ole ehtinyt ompelemaan, ja oli pakko saada vihdoin ommella, ja kiitos muuten kutsusta...

Työn ohje on uusimmassa Taika-lehdessä. Älkää pelästykö levotonta taittoa. Kyllä niitä ideoita siellä on.

Kaikki kankaat Tmi Va-Ritista lukuunottamatta patjaraitaa, jonka ostin Jättirätistä. Metrihinnat 6 - 9 e/m ja ainakin Va-Ritissa mittoihin sisältyy reilu kutistumisvara.

Luulin tehneeni luovankin löydön tuossa ruskeataustaisessa kankaassa. Näin siinä piparien ruskeaa ja lumisadetta. Yllätys yllätys, kun katsoin kotona Taika-lehden ohjetta... Kas, mikäs kangas se siellä...

Ja tuossa valkotaustaisessa kankaassa näin viitteitä polvekenauhaan ja käsin harsintaan.

Muut punertavat kankaat yrittävät yhdistyä kotimme kirjaviin lattialaattoihin ja kuitenkin jouluunkin.

Itse työ on helppo. Suorakaiteet ja kattokolmio ommeltiin nurjalta suoralla tikillä ja huoliteltiin päältä sik sakilla. Valmis talo ommeltiin takakankaaseen suoralla ja lopuksi sisään pujotettiin vanua.


Tässä on todellinen "nyt ompelukone haltuun" -työ. Helppo!

Fem kvinnor, fyra barn och en hund samlades och julpysslade litet. Här ser ni resultatet. Tygerna är bomul och dom kostade ungefär 6 till 9 euro/meter.

Osaava Nainen -messuilta

Terveisiä Osaava Nainen -messuilta!

Hälsningar från Osaava Nainen -mässan (dvs Den kunnande kvinnan)

Varasin tietoisesti rahaa mukaan ja päätin jo etukäteen, että ostan enkä jahkaa. 

Jag köpte saker och ting.

Saan vihdoin syötävät sipulini pois jääkaapista (juu juu - ei kuulukaan, mutta...)

Näihin pieniin koukkuihin ripustan joulukoristeen ulko-oveen ja joulukorttien säilytyspussukan tuulikaappiin. Ohjeet näihin joulupuhteisiin löytyvät uusimmasta Taika-lehdestä. Toivottavasti ehdin... Näitä tuotteita myy Rautaharakka, jos kiinnostaa.

Eiväthän nuo Novitan langat ole mitään löytöjä. Mutta näistä pidin.

Jäikö vielä jokin harmittamaan? Jäi tietysti.

Joka vuotinen harmituksen aihe on, että en osta Saija Palinin keraamiikkaa. Meillä Saijan kanssa vaan juttu menee aina hieman sivuraiteille. Hänellä on nimittäin valtavan hyvä vaatemaku: "ihana, joo, mistäs, ai jaa, ai tää vai..." Täytyy joku kerta ottaa Saijan omat työt ihan asiaksi. Niissä kun on sitä jotakin. Emme muuten ole Saijan kanssa ystäviä tahi edes tuttujakaan. Hän on vain todella mukavan tuntuinen ihminen, puhelias ja helposti lähestyttävä.

Joulun lähestyessä yksi kiva idea kaltaisteni juustopäiden varalle: Voi niitä kertoja, kun kahvilan vieruspöydässä tädit ovat katsoneet säälivästi. Kroonisesta unenpuutteesta höpsähtäneenä on tullut pyyhittyä maitokuutin pikkunaama sillä toisen pään tahrojen kukittamalla pyyhkeellä. Olisi ollut kätevä omata värikoodatut pyyhkeet, joissa on pienokaisen kuva ja alla lukee vielä varmuuden varaksi: peppupyyhe.

Pitääkö pienten pienokaisten äitien muuten tottua väsymykseen? Vai pitäisikö heidän järjestää mahdollisuus lepäämiseen? Vai pitäisikö ympäristön pakottaa äiti välillä lepäämään? Muistan, että minua ei niin vaan saatu lepäämään. Joskus ihana sukulaiseni vain tupsahti eteiseen ja ilmoitti, että nyt lapset lähtevät hoitoon. Piste.

Äitihän on lapselle elintärkeä. Enkä nyt viittaa siihen, miten maito tarjoillaan. Viittaan siihen äidin ja pienokaisen katsekontaktiin ja henkiseen yhteyteen. Ihan kuin ne syvät ikiviisaat lammet, joita sielun peileiksikin mainitaan, imisivät äidin katseesta ihan yhtä paljon kasvun ja hyvän voinnin ravintoa kuin maidosta konsanaan. Niin, että mitä jos sen äidin katse onkin väsynyt, tyhjä, surullinen...

Palataanpa kevyempään aiheeseen. Tämä tonttu olisi niin halunnut muistaa pieniä tyttösiä pikkuisilla käsinmaalatuilla pärekoreilla: sienestykseen, metsämarjoille... Käytännöllisyys vei taas voiton, ja ostin vielä  astianpesukoneen puhtaat - likaiset -magneettin ja pyyhenipistimet.

Siinä vaiheessa lakupapereiden keskeltä vaunuista kuului lauhkea toive: mä haluun jo pois tästä kaupasta. Olipa Pallero jaksanutkin - kiitos kulta!

Hyvä joulupukki, 

olen ollut tänä vuonna oikein kiltti. Toivoisin joululahjaksi hopeista koivunlehti -korua. Se ei ole mikä tahansa lehden muotoinen koru, vaan aidon puunlehden päälle tehty, uniikki koru. En voi nyt kertoa tontuillesi valmistajan nettisivua, kun en muistanut sitä katsoa itsekään. Mutta tehän varmaan tiedätte, mitä korua tarkoitan. Terveisiä vaan!


ps. laitoin kuitenkin linkin siihen koruun, teillä kun on varmaan kiirusta sitten  joulun aikaan