torstai 29. maaliskuuta 2012

uuden elämän ensimmäinen päivä


Tofutsies-lanka vie minun ajankäyttöni retuperälle. On sitä niin kiva neuloa. Ihan ohukainen pipo testattiin päivänä aurinkoisena. Alkumatkasta piti vielä vetää palelevat sormet kämmeköiden sisälle lämpiämään. Loppumatkasta oli ihana tuulettaa lämmenneitä käsiään ja tuuli kävi juuri sopivasti läpi pipon. Hyvää kevät lankaa!


Pipojen neulomisen ohessa ovat lapset kasvaneet ja tulevaisuutta pähkäilty.


Kymmenen vuotta kotiäitinä on pitkä aika. Siinä ajassa ehtii kysyä kerran jos toisenkin, jotta mikä minusta tulee isona.

Soitin sitten oikein puhelunkin ja kysyin tätä samaa: Alanko pikkuhiljaa hakeutua työkkäriin vai harkitsisinko yrittäjyyttä?

Ilmeisesti työkkärin jonossa on riittävästi porukkaa ja minut ohjattiin saman tien Potkuriin. Potkurissa mm. yrittäjyyttä harkitsevat ja sille tielle jo päätyneet saavat ilmaista neuvontaa.

Jo ennen treffejä piti laatia liikeidea. Liikeidean ideana on yksinkertaisimmillaan vastata kysymyksiin: mitä, kenelle, miten ja miksi?

No heleppoa.

Mitä? Jotain kivaa ja helppoa. Pipoja.
Kenelle? Kaikille kivoille ihmisille - tyylitajuisille.
Miksi? Yrittäminen olisi kivaa - saisi ostella kankaita ja lankoja työkseen.
Miten? Vaikka sieltä upouuden vaaleanpunaisen mansardikattoisen omakotitalon kivijalkapuodista.

Näin.

Ensin keskusteltiin siitä, mitä aikoisin tehdä. Ajattelin ommella jotakin helppoa ja nättiä ja myydä sitä. Vaikka pipoja. Heiluttelen liikeideaani.

Hienoa todetaan. Voitte sitten unohtaa esim. starttirahan. Finnveran luokituksen mukaan tämä rättibisness on kuulemma toiseksi kannattamattomin. Muistiinpano: Hyvä alku. Ei vimppa!

Sitten keskusteltiin osaamisesta. Tällä käsityöalalla, niin kuin millä tahansa alalla ammattitaitoa ei käy ohittaminen Muistiinpano: En taida myydä omia tekeleitäni. Ehkä sittenkin jonkun osaavamman.


Sitten keskusteltiin kustannuksista. Tällä käsityöalalla kuulemma meidänkin seudulla on valtavasti erittäin osaavaa porukkaa. Ottavat kuulemma liian vähän hintaa. Muistiinpano: Pyydä tuplasti sen mitä muut. Joten kannattaa alottaa varovaisesti ja kevyellä kustannusrakenteella. Muistiinpano: Unohdetaan omakotitalo. Varasto käy ihan hyvin.

Siinä vaiheessa olin lysähtänyt jo aika syvälle tuoliini ja näin jo silmissäni työkkärin jonot. Yllätykseni oli suuri, kun hyväntuulinen neuvoja puristi reippaasti kättäni ja sanoi: "Mutta juuri Sinä voit onnistua! Perustetaanko yritys heti?"

No perustettiin. Kustannuspuolella on ensimmäiset merkinnät: miinus 75 euroa yrityksen rekisteröiminen. Toinen mokoma .fi.-päätteen varaamisesta ja webbihotellin paikasta. Onneksi olkoon minä - Nappisauman upouusi yrittäjä!




5 kommenttia:

  1. Kiitos - yritystä on tosiaan rakentaa mielekästä tekemistä itselleni. Nyt pitää kehitellä vielä liikeideaa ;O)

    VastaaPoista
  2. Onnea uudelle yritykselle! Ja kyllä, juuri sinä voit menestyä jos vain tahdot niin!

    VastaaPoista
  3. Kiitos vielä kertaalleen! Aika mukava ajatus olisi saada tuoda esiin kaikkia niitä ihanuuksia, joista itsekin täällä blogimaailmassa innostuu.

    VastaaPoista

Kiva kun kävit ja jätit kommentin <3