sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Neulon ja pohdin jotta...


Olipa kerran ritari, joka istui hajareisin ratsunsa päällä. Yhtäkkiä hänen eteensä ilmestyi toinen ritari peitsi tanassa. Tämä ritari tuikkasi peitsensä ensimmäinen jalkojen väliin, lassosi ritari paran ja pudotti hänet ratsultaan.

Tämä on yksi tapa kertoa neulomaan opettelevalle, että lanka tuodaan vasemmalla puikolla olevan silmukan läpi, tehdään langankierto ja pudotetaan silmukka puikolta. 


Neuloin tummansinisten villasukkien kaveriksi oikein pitkävartiset lapaset. Nyt saa hihansuu nousta, kyllä vartta riittää. Yritin myös opetella kirjomaan neulontatöitä jäljittelemällä silmukkaa. Minun silmukkani vain vanhasta tottumuksesta vääntyivät ristipistoiksi. Joten menköön.


Olen tässä neuloessa tuumaillut. On lienee aika hyväksyä se tosiasia, että nykyinen saumurini ja minä emme tule toimeen.

On aika kilauttaa kaverille: "Kummonen se sun saumuris on oikke ollutkaan?" "Ei se mikkään huono ol ollu." Kyselin myös rahoitusosastolta ja sain vihreää valoa. Siispä tilaus vetämään Karnaluksiin Viroon. Tästä lisää myöhemmin kun on kokemusta ja näkemystä enemmän.

Minä en varsinaisesti laihduta joulun jälkeen. Mutta reippaat happihyppelyt ja ajoittainen salaattitankkaus ei tee pahaa kenellekään.

Jos siinä kävellessä osuu kohdalle kirpputori, niin voihan sielläkin piipahtaa. Tässä hauska sadehattu, suloinen trikoopaita, farkut ja pienenä pilkahduksena neidin hienot hopeiset ballerinat.

Laittelen muuten facebookin kangashamsterit ryhmään sellaisia tilkun ja kangaspalan välimuotoja, yleensä noin metrin korkeita mutta kaposia. Katsele, jos jotain osuu kohdille. Ikävä, että täytyy polkevaa Kustiakin pitää palkoilla, noissa pikku summissa se jo näkyy.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kävit ja jätit kommentin <3