Poikani sai Handymen-kankaasta paidan.
Ahkerasti Raksakamuni nakuttelee edelleen kaikenlaisia projekteja. Odotin mielenkiinnolla, miten uima-altaan kaivuu takapihalla päättyisi. Intoa riitti niin paljon, että minulla on ryytimaan pohja olemassa ensi kesäksi.
Luntakin saisi sataa - poju on lyönyt kuuden tuuman nauloilla rikkoutuneesta lumikelkasta jalakset pyörälliseen kulkupeliin. Jos usko voi siirtää vuoria...
Tätä joustocollegea minulle myytiin puoliväkisin. Otetaan nyt sitten, kun tästä niin hörhöillään asenteella shoppasin pari pätkää. Mustan kankaan ompelu: haukotus.
Ommellessa ei vielä auennut. Mutta silittäessä alkoi jo raksuttaa: Tämä kangashan vaikuttaa aika laadukkaalta.
Lopullinen hyväksyntä tuli Raksakamun sovittaessa: "Näitä kymmenet äiti!" Kyllä lapsi laadun tuntee.
Seuraavan toivojan haaveet ovat aivan hattaroita. Niitä varten on harjoiteltu rypyttämistä framilonilla, hankittu harsorullaa ja vaaleanpunaista pinkillä ja toisin päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiva kun kävit ja jätit kommentin <3