keskiviikko 29. elokuuta 2012

Bloggarimarketin jälkipuintia



Olionan pinnejä (kuva Oliona.blogspot)


MinnaMeLinnan keppiheppoja (kuva MinnaMeLinna)


Fantea (kuva Fb Fante)


Hupimaata (kuva Hupimaa.net)

Nuissa pilkullisissa housuissa jalkaterät näyttävät ihan sukilta. Ihan ison lapsen näköiset vaatteet, vaikka ovatkin oikeastaan puolipotkarit. 

Ja nuo farkut ovatkin sitten vanhempien vanhoista luottopökistä uudelleen muokatut vaippapepun mittakaavaan - kaikki hauskat yksityiskohdat mukana joskus jopa reiätkin.

Toimme vaaterekkimme ja pöytämme edellisenä päivänä liikkeeseen sen suljettua muulta asiakaskunnalta. Tähän asti allekirjoittanut oli kokenut olevansa kuin kala vedessä: hommat sujuivat, kaikki oli kivaa eikä mikään tuntunut tylsältä. 

Johan rupesi vatsaa nipistämään, kun olisi pitänyt alkaa myydä. Niin me ihmiset olemme erilaisia: puheliaan ja rennon ja iloisen myyjän tiskillä seisottiin ja hypisteltiin ja poistuttiin ihanuudet kainalossa. Kalpean ja hiljaisemman myyjän tiskillä ei niinkään. Jos siis myyminen ei ole sinun juttusi, lahjo joku toinen asialle. En tiedä, kannattaako minunkaan tuon yhden jänskän kerran perusteella lyödä hanskoja myyntitiskiin...


Fanten myyntipiste (kuva lainattu Fanten fb-sivulta)


Hupimaan myyntipiste (kuva lainattu Hupimaa.net)



Laitan vielä parin paikalla olleen myyjän tuotteiden kuvat tästä esiin:


Kuva: Maitotyttö.blogspot

Maitotytön imetyspaidat pyörähtivät etanapostin välityksellä live-näytöllä Turussa. Näitä paitoja hypistellyt äitini totesi ihmetellen: Onpa outoja paitoja. 

Kerroin hänelle sitten, että päällisen materiaali on joustofroteeta. Kuvittele käyväsi useita kertoja päivässä milloin vuoteeseen makuulle milloin sohvan nurkkaan pieni nälkäinen maitokuutti sylissäsi - tällöin venyvä ja kosteutta ja tahroja mukavasti kätkevä joustofrotee on mitä parhain materiaali. 

Näytin äidilleni myös vaakasuoran imetysluukun salaisuudet: kosteuden pinnalta nopeasti eteenpäin siirtävän, pintakuivana pitävän coolmax-vuorituksen sekä omat kunnon taskut vielä ylimääräiselle suojille. Valmistaja lupaa öitä ilman rintaliivejä. Kolmen lapsen kanssa on ne päällä nukuttu - ihanaa, että tässäkin on menty eteenpäin.


Kuva: Marionet.blogspot

Ja tässä toinen kauempaa osallistunut eli Marionetti.blogin Teelikamentten-tuotteet. Koska kaikki myyjämme olivat enemmän tai vähemmän kokeneita ompelijoita, tutkimme myytäviä artikkeleita tietysti aika tarkoin. Totesimme Teelikamenttenin tuotteiden laadun olevan hinnan kanssa hieman epäsuhdassa - huippulaatuunsa nähden ostajat saivat tuotteet erittäin hyvällä hinnalla. Ilman epäröintiä voin ja uskallan suositella ostamaan.

Olipas yllätys kaikille osapuolille, kun lauantaina ovien auottua oli suorastaan kiire. Noin lasten päiväuniaikaan eli iltapäivällä oli hiljaisempaa ja sunnuntai muutoinkin.

Joka tapauksessa myyjiltä on satanut kiitosta ja kaikki ovat olleet todella tyytyväisiä tapahtumaan. Ehkäpä jotakin kertoo osaltaan myös se, että tämä tapahtuma tulee toistumaan. Alan pikku hiljaa hätyytellä niitä myyjiä, joiden mielestäni pitäisi olla mukana - bloggaajat varokaa vain...

Jos olet omatoiminen etkä tarvitse tuuppaustani, voit varailla paikkaasi jo nyt Baobabin Aurilta osoitteesta: baobab.baby@gmail.com 

Huomaathan: Meillä on tietty laatu-tyyli - linja, josta pidämme kiinni. Jos et osaa itse arvioida, sopisitko mukaan: laita kuvaa tai mene liikkeeseen käymään. Esimerkiksi Olionan kohdalla arvostelu sujui niin, että tunnistin osoitekentästä bloggaajan ja näkemättä tiesin, että mukana on!

Ja koska tämä on kuitenkin ompelublog, laitan näitä omiakin ompeluksiani näytille: pienimmäiselle pehmeää päiväkotiin Michas Stoffecken turkoosista joustofroteesta, pinkistä interlocktrikoosta ja violetista resorista:





perjantai 10. elokuuta 2012

Virkattu matto


Ison tytön huoneen sävyt muuntuvat possun vaaleanpunaisesta neitimäisempään beigeen ryyditettynä pinkillä.


Maton keskiympyrä oli jo olemassa meillä mattona. Purin piparkakkureunat ja jatkoin mattoa peitosta napatuilla sävyillä.


Neiti hihittelee - matto tuo huoneeseen ripauksen Huvikumpua.

Minusta on liikuttavaa, että matossa on raitoina pojan vauva-aikojen pussilakana sekä oman, tyttöaikojen huoneeni "ihana" ruusupussilakana. 

Niitä elämän räsymaton iloisia raitoja




torstai 9. elokuuta 2012

Bloggarimarketista, ja Katariinoja taas







Mainos.

Tapahtuman omat sivut - kurkkikaa!

Tähän liittyen olen sivistänyt itseäni mm. facebookin mainontasäännöillä.

Mainontasäännöt ovat mielessäni, koska bloggarimarketissakin on tietysti arvonta. Ideana on, että marketin mainoksen jonnekin esille kiikuttaneet saavat tästä ilmoitettuaan osallistua. Onko tuo nyt sitten laiton vai ei... Hmmm.

Myynnissä on myös minun ompelemia ruokalappuja ja askarteluessuja. Saan tuta ihan itse, miltä omien töidensä markkinoijista ja myyjistä tuntuu, kun yleisö kiertää ja arvostelee - ehkä jopa ostaa. Varmasti opettavainen kokemus!



Ommeltu on myös tätä normaalia käyttövaatetta - tottakai. Ompelin kiireisen kamun puolesta häneltä saamastani kankaasta meidän pikku serkkutytöille samistunikat Katariinan kaavalla.



Pikkuinen on tilannut "prinsessamekon". En ole motivoitunut. Ehkä tämä Katariina polyestervelourista käy:


Jotain kaipasi, joten koristelua telkkaria töllöttäessä:



Kyllä se tätä asua elävöitti - ja nopsa juttu!

Vieläkin voit muuten tuoda bloggarimarketiin myytävää - otat nyt rohkeasti yhteyttä Baobabiin baobab.baby@gmail.com. Jos minä uskallan - uskallat sinäkin!

maanantai 6. elokuuta 2012

Liivihame Black denim... eiku yellow college


Black Denim -liivihame Ottobre 4/2012 muokkaantui meillä keltaiseksi collegemekoksi.


Syksy siintelee jo ompeluissa, kun alle ommellaan pintaa myötäilevää pitkää hihaa ja lahjetta.


Ja päälle kaavojen vielä  vähän isoa 110 cm liivihametta. 

Ompelu on nyt välillä hakuammuntaa, kun tyttö ei ole kotosalla ja vihkoon kirjattujen mittojen mukaan mennään. Jonkin aikaa piti lukuja vertailla, kun neljä täyttävän tytön kaavat lukivat koon 92 käyrillä. Pituutta piti tietysti ottaa oman pituuden käyriltä. Ja taisi tuossa paidan tai liivarin kaavassa olla vielä painetut kokonumerotkin lipsahtaneet lehteen väärille käyrille.

Edellisen postauksen takkiakin sovitettiin ja tyttö ihastui ikihyviksi. Mukava, että muutkin värit käyvät kuin vaaleanpunainen. 


torstai 2. elokuuta 2012

Majapuun autokorjaamo takiksi


Tiesin heti kankaan nähdessäni, että ompelen siitä takin.


Itseni tuntien olisi pitänyt tietää,


että minä en takkia ihan noin vain ompele.


Yritystä, purkua ja harsintaa on takana nyt niin, että olen aivan poikki.

Mutta eiköhän tätä takkina käytetä.

Pst. Turussa tapahtuu myös taiteiden yön jälkeen:




tiistai 31. heinäkuuta 2012

Tulossa mutta vuotaa jo teille...


Mä olen tällainen intoilija, kyllä te sen jo tiedätte...

Mutta koska tämä juttu on todella tulossa, niin ainakin te tiedätte ja osaatte pitää silmänne auki: Bloggareiden marketin yhteydessä pidetään arpajaiset. Palkintoina on kaksi Majapuun upo uutta Autokorjaamo ompelusettiä, useita eri pohjia, kaikki langat ja neula. Lisäksi kaksi settiä kuvapohjineen ja neula.

Itse olen käyttänyt näitä mm. synttärikortteina - minusta on kiva, että korttiinkin sisältyy puuhaa ja jujua, sitten kun kaikki lahjat on avattu ja lapsi luulee jo kaiken ihanan päättyneen.

Tosiaan, bloggareiden marketin myyjät ovat nyt (ainakin) Fante, Hupimaa, Liljankukan galleria, MinnaMeLinna, Liljankukan galleria sekä Viivi&Leevi.

Edelleen mahtuu mukaan, Baobabin yläkerrassa on kyllä tilaa. Ymmärrämme, että pilottitapahtumana tämä kuitenkin tuntuu tulevan niin äkkiä ettei välttämättä ehdi ommella ihan täyttä pöytää. Jos haluat, voit kysellä mahdollisuutta jakaa pöytä toisen myyjän kanssa. Ja jos et jostain syystä pääse itse paikalle, allekirjoittanut vahtii myytäviäsi. Mutta nyt on sitten viimeistään otettava yhteyttä baobab.baby@gmail.com!

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Katariina meets Venla, OE-kangas leikattu ja bloggareiden market työn alla


Mekkotehtaan Katariinan kaavalla Michasin popliinista kesäinen mekko - ihana, kevyt ja vilpoinen materiaali käyttää. 

Olkapäille Venla-bolero kirpparilta ostetusta puuvillalangasta. Vihdoin sain virkattua jotain muutakin kuin lakkeja.


Close up

Leikkasimme jokusen Turun OE-ryhmäläisen kanssa (tai oikeastaan nopsat ja nokkelat leikkasivat ja minä ihailin vierestä) OE-kankaan. Aikamoinen kangasmakkara - mitäs sitä nyt oli - 35 metriä vai? Itse kangas eli satumetsä oli pehmeää ja lyhytnukkaista joustofroteeta, melkein kuin velouria. Oikein hyvää laatua.


Jo aiemmin treffasimme  minnamelinnan, fanten, Hupimaan nettipuodin yrittäjän ja Baobab Kids & lifestyle  -kivijalkamyymälän pitäjän kanssa tarkoituksena toteuttaa ns. bloggareiden market. 

Me olemme nyt puhuneet tästä "bloggareiden marketista" mutta ideana on pitää käsityöbloggareiden ja muiden kädentaitajien tuotteiden myyntitapahtuma. Kyseessä ei ole perinteisten myyjäisten hengessä myydä askarteluja eikä esim. kartanoromanttisia pellavatuotteita eikä myöskään ihan retroa eikä designiakaan.

Ihanne tapauksessa myytävä tuote täydentää Baobabin lapsekasta ja reippaan värikästä valikoimaa.

 Mutta mutta: Vielä kaivataan tekijöitä! Jos siis tunnet vaikkapa puulelujen tekijän, vauvanbodien, vauvan potkareiden tai puolipotkareiden tekijän, taitavan imetys- tai äitiysvaatteiden ompelijan tai muutoin meitä kuluttajia innostavan tuotteen loihtijan, niin vinkkaapa ottamaan yhteyttä baobab.baby@gmail.com Jos tuote läpäisee katselmuksen niin ei muuta kuin myymään - pöytäpaikasta pidetään provisio ja muun myynnin saa itselleen!



Sitä paitsi jos tuo kahvitreffi mitään ennakoi, niin veikkaanpa että meillä tulee olemaan kivaa!

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Tätien tunnustuksia


Eräässä nimeltä mainitsemattomassa työpaikassa


yhden kahvipöytäkeskustelun aiheena oli fetissit.


Oliko kyse siis lateksista ja käytetyistä kengistä?


Ei.


Intohimot kohdistuivat esimerkiksi lakanoihin. Niitä on kätkenyt ilmeisen huonosti yksi lakanoiden nuuhkija jo siinä määrin, että parempi puolisko on uhannut estää uudet iloiset retket lakanoiden ystävämyyntiin.


Toinen tunnusti omaavansa mummojen kukallisia kahvikuppeja jo pienen kahvilan tarpeisiin.


Itse käytännöllisenä ja järkevänä ihmisenä voin vain ihmetellä.


Minulla on lakanoita tasan kahdet: yhdet kaapissa ja toiset käytössä.


Ja kahvikupit ovat samat arjessa ja juhlassa. 

Tässä mietiskellessä tuli pääteltyä jälleen yksi virkattu lakki. Lakkeja kannattaa olla joka värissä, eihän sitä koskaan tiedä mitä lapsoset keksivät päälleen yhdistää. Pään suojaaminen on tunnetusti jo terveyssyistäkin tärkeää. Ja kun kohdalle osuu edullisia lankojakin - lakkien virkkaaminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi.

Olisi kauheaa, jos olisi itse haksahtanut keräämään kuppeja tai lakanoita turhaan!

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Katariina


Mekkotehtaan Katariina turkoosista froteesta koossa 98/104 cm


Pääntie

Mainostiko joku tätä ommellusta helpoksi? Minulla oli joitakin ongelmia mm. kuminauhakujien kauniin päättelyn sekä etumuksen kuminauhakujien ompelun kanssa.


 Käytin tähän runsaan kolmen metrin trikoo- ja resoripinkkaan 22 euroa langat ja gumminauhat mukaan lukien (Jättirätti) Pesun jälkeen kankaat olivat aivan ennallaan. (alhaalta lukien sininen ja ruskea trikoo, sininen resori, sinapinkeltainen trikoo, turkoosi resori)

Tämä pinkka oli palkintona kevään kirppiskierroksesta. Kyllä se on työlästä. Mutta toisaalta, mistä hommasta saisi verottomana käteen saturaisen tai pari?


Nappien ompelu on kuin listojen kiinnitys maalauksen jälkeen - jos ei sitä heti hoida niin se on sitten tervanjuontia. Mutta nyt on ommeltu. 

Ja leikattuna on saman mallin takki Majapuun autokorjaamosta. Se ommellaankin kieli keskellä suuta. Napit korvaan nepeillä, pallero selviää niiden kanssa paremmin.

Aion ommella valko-vihreä-kelta-mustan takin kamuksi tuulipuvun kankaasta ulkoiluhousut. Ja nyt on tarjolla elämää suurempi ongelma: minkä väriset housut? 

Värit voisivat viitata siihen, että asu tulee pojalle. Näin ei ole. Asu tulee tytölle - neidille, jota tituleerataan tällä hetkellä Prinsessa Pepiksi. (Joo - riskillä mennään) Äitihän ostaisi kaikki vaatteet linjalla harmaa, musta, valkoinen, vihreä, keltainen. Tytöt eivät pue ylleen muuta kuin pinkkiä, vaaleanpunaista, roosaa, fuksiaa ynnä muita sateenkaaren värejä. Mutta kun äiti tahtoo lapselleen autokorjaamotakin musta-valko-kelta-vihreänä niin se sitten tehdään. 

Mutta ne tuulihousut - väri?

Harmaa?

Ja kukkahattutädin yksi intoilunkohde postataan myös:


Minun ihana ruusuköynnös flammentanz kukkii jälleen - jos minä saan tämän pysymään hengissä, niin kuka tahansa saa. Suosittelen!

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Synttärilahjaksi monsterauto-t-paita


Kuules nyt pikkusisko, eikö meillä ollut puhetta siitä, että tänään on isoveljen päivä...


Isoveli ei piittaa äidin yrityksistä kuvata synttärilahjaksi ommeltua monsteriauto-t-paitaa.  Pojasta ei ole muuten näkynyt paljon muuta kuin otsatukan kiehkura. Synttärilahjakännykkä on vienyt hänet mukanaan.

Äiti päivittelee taas: pitääkö kaikki kaavat piirtää yhtä kokoa suurempaan.


Oman pihan kukkia tällä kertaa


Ei kovin kekseliäs kattaus. Kattaminen on minusta käsittämättömän vaikeaa!


Kotitekoiselta näyttää ja sitähän se onkin. Raksakamun toivoma kinuskikakku, täytteenä itse kinuskikissan kinuskitäyte. Yhtä makea kuin edellinen virkekin mutta meni parempiin suihin.

Kävimme vielä illalla katsomassa Vartiovuorenmäen kesäteatterissa Peppi Pitkätossun. Esitys oli vauhdikas ja hevonen hurmaava. Loistava tapa elävöittää Herra Tossavaisen rooli käyttämällä upeaa, akrobaattista miestanssijaa. Ja yleisö meinasi revetä liitoksistaan hauskojen poliisien liukastellessa Pepin lattianpesusaippuoissa.

 Minä osaan ulkoa suurimman osan Peppi tarinoista, olen suuri fani!

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

yksiväristä leggaria


Yksiväristä - yksitoikkoista

Yksiväristen leggareiden kankaiden valinta on vaikeaa. Lopputulosta ei oikein saa visioitua. Ompelutyökin on pelkkää rutiinia. Jossain vaiheessa alkaa katumaan koko juttua, onkohan tässä mitään järkeä?


Kannattaa vaimentaa epäilyksen ääni ja surrutella surutta menemään. Vanhat t-paidat ja tunikat näyttävät taas freeseiltä ja iloista kirjavuutta kesyttää mukavasti yksivärinen leggari.


Ruskean kanssa sopii mukavasti myös tumma violetti, joka ainakin omalla näytölläni näyttää kyllä siniseltä. Lupasin joskun kommentoida, miten puuvillainen vinokanttisomistus kestää pesua ja sopii venyvän trikoon kamuksi. Hyvin kestää eikä ongelmia venymättömän ja venyvän liitosta ole koitunut.


Ja vielä sovituskuva - pikkuneiti esittelee uutta Helinä-kelloaan. Äiti huomaa: kasvaa se sittenkin, kaava on muuttunut sopivasti löysästä aivan tyköistuvaksi!

Yhtenä päivänä sain kutsun kahville. Varmistin vielä, että menemmekö kirpulle ja nappaamme sumpit vai tarkoitetaanko oikeaa kahvilaa. Oikeaa tarkoitettiin.

Aika pieni isoveli saatiin kuukahtamaan päiväunille ja valvova silmä jäi läppärilleen etätöihin. Me nappasimme hampaattomia hymyjään jakelevan pikkuistakin pienemmän pikkuveljen matkaan ja suuntasimme Cafe Artiin.

Cafe Art sijaitsee jokirannassa ja koukuttelee ohikulkijoita ovesta pöllähtelevillä kanelipuustien tuoksuilla. Kahveja keittelee paikan päällä ihka oikea ja palkinnoillakin huomioitu barista, kehaisi kahvikamu.

Nöööhh, kahvi on kahvia, vaikka sen voissa paistaisi, ajatettelin. Barista loihti minulle capuccinon päälle maidosta tulppaanin sydämen muotoisine kukkineen. Minä siitä sulin vähän notkolleni. Makukin oli hyvä - ainakin huomattavasti omia kiukkuisia pannunloppujani pehmeämpi.Sitten vain pikkurilli törrölleen ja maailmaa parantamaan. 

Iso kiitos viitseliäälle kamulle kutsusta - miksen aikanani tajunnut, että päikkärit voi viettää näinkin laadukkaasti!

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Hyvää juhannuspäivää!


Oikein hyvää ja rauhallista juhannuspäivää kaikille!

Ikuisen vauvakuumeen maailma tärisee ja paukkuu - taloyhtiön kattoremontti on edennyt vakuuttavalla otteella ja valmista tulee hurjaa vauhtia.

Oman osani olen tehnyt maalaamalla ikkunanpokia, ovia ja ikkunapeltejä. Aidan maalaaminen on käynnistynyt yskähdellen sadekuurojen tahdittamana.

Onneksi sain synttäri-nimppari -juhlinnan nimissä hyvän tekosyyn ommellakin serkkutytöille kesäistä tunikaa Michasin kankaista:



Olisi pitänyt nämäkin kuvat käyttää Picmonkey-kuvankäsittelyohjelman kautta. 

Mummilan pihasta noukitut juhannusruusut ja syreenitkin näyttävät ihan "oikealta" kuvalta pienen käsittelytuokion jälkeen.