maanantai 18. heinäkuuta 2011

Kirppishai






Olen ihan ratki ja poikki. Löntystelin oikein hitaasti koko kirppiksen läpi ja löysin pojalle pitkää hihaa syksyä ajatellen.





Ja itselleni pari hamosta ja paitaa sekä komian aitoa polyesteria olevan "nahkatakin". Mitenköhän sekin pestään? 

Kivaa oli mutta nyt lösähdän sohvalle selaamaan sitä yhtä ja ainoaa käsityölehteä, jonka myynnistä löysin.

Pitää kai tunnustaa, että yritin tällä kirppiskeikalla päästä eroon tuomiopäivän tunnelmista. Kas olin eilen lounaalla perheessä, johon iski kunnon massupöpö yöllä. Ja minä saan aina kaikki ko pöpöt. huoks. 

Siitä kiitos ylöspäin, että olin yksin liikenteessä. 

Lapset soittelevat kovasti jo perääni. Eiväthän ne äitiään ikävöi. Olen nimittäin hoitokissan hakureissulla. Aivan ihana kisu onkin ollut - asettuu heti masulle kehräämään, kun hetkeksikin oikaisen. Kissa on oikeastaan aika kiva otus olemassa...

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Hassu hatuntekijä






Veneillessä mukana on aina virkkuukoukku ja pari kerää puuvillalankaa.

Perusohje näihin pipoihin on Suuri käsityölehdestä. Ideana on aloittaa neljällä ketjusilmukalla, virkata näihin 8 kpl kiinteitä ja näihin tuplat eli 16 kpl kiinteitä. Sitten alkavat rivit yksi kiinteä ja tuplat, kaksi kiinteää ja tuplat, kolme kiinteää ja tuplat jne. kunnes riittävät päänympärys ja -korkeus on saavutettu. Vaihtelee minulla rivin 10 kiinteää silmukkaa ja tuplat (lapsi) välille 12 kiinteää ja tuplat (aikuinen). Reunuksen voi tehdä oman maun mukaan. 

Alimman kuvan pipo ristittiin heti raparperihatuksi.


Nämä eivät olekaan raparpereita. Perustimme kesän alussa pikkuisen ryytimaan lapsille. Ostimme siihen minitomaatin taimia, porkkanan ja herneen siemeniä sekä pari rucolaa ja sitruunamelissaa. Lisäksi ostimme jokaiselle oman söpön pikku kurpitsan taimen.

Yllätys yllätys - kurpitsa kasvaa aika isoksi. Kolme kurpitsaa kasvaa niin isoksi, että yksi niistä on päättänyt lähteä väljemmille kasvumaille!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Helppo ja juhlava toppi


Uskaltauduin ostamaan läpikuultavaa kukkakangasta Eurokankaasta palalaarista. Lehtipinoistani löytyikin oikein helppo ja nopea malli Modasta 2/2010.


Kangas leikattiin täysvinoon - vähän jännitti, riittääkö palasta. Takakappaleen vuori on jäämiä taikurin vermeistä.


Hintaa kertyi noin kolme euroa.

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Kirppistelyä


Uneliaan sateisena lauantaina kirppiksen kiertely on mukavaa nollauspuuhaa. Löysin kerrankin raksakamulleni kaikkea poikamaista tykötarvetta.


Tähtipaita ja Reiman shortsit (en tiennytkään, että niitäkin valmistavat)


Oveen ripustettava koristaulu


Mukana ollut sopivamman kokoinen kamu kiittää - minulle sopi ainoastaan tämä pitsinen toppi.


Ja isolle tyttöselleni helletoppi


sekä t-paita.

Muina tuomisina pallerolle puinen palapeli ja isosiskolle luettavaa. Rahaa meni näihin 15 e ja lukemisiin toinen mokoma. Nyt tuhlailtiin.


Muoks: Raksakamu potki jalkapallolla räpylät jalassa ilmureita koripallokoriin. Pian kuuluu kysymys: huomasitko äiti, että tää kori on rikki? Niin, meille kirppishinnat ovat sopivat käyttöikään nähden.


Muoks taas: Miten saan pojaltani räpylät pois jalasta? Ei varmasti kyllä nuku ne jalassa!

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Nukenrattaisiin uusi kangas


Sisareni lahjoittama verhokankaan palanen uudisti pikku-emännän rattaat.


Ratkoin rispaantuneen kankaan ja sain hyvän kuvan tarvittavista kankaan paloista.


Verhokangas on Ikean puuvillaa, lisänä pätkä kanttinauhaa ja KAM-neppi.


Pikku-emäntä oli herännyt tässä aamuna eräänä ennen muita. Iloinen kolistelu keittiöstä havahdutti äidin hätiin. 

Ruokapöydässä oli katettu koko perheelle nuken astiat. Astioiden päällä oli keltaisia legoja. Hyvän tuulinen pallero ilmoitti: lettuja!

Itse olen hyvällä tuulella myös - vihdoin ja viimein sain siivottua omatkin kaappini. Jokunen vaate on nyt kirpputorilla myynnissä. En ehdi itse niitä paimentamaan, joten yrittäjä ripustaa ja hinnoittelee ne puolestani ja mahdollinen myynti pannaan puoliksi. Toivottavasti joku vielä vaatetta tarvitsee, ettei kaikki mene kaatopaikalle.

Olen kertaalleen käynyt kukkapenkit läpi ja taas voisi aloittaa kitkemisen. Mies kaivoi miehisillä voimillaan meille pienen ryytimaan, siellä erilaiset kurpitsat näyttävät valloittavan koko tilan. Raksakamu on näet aina toivonut kurpitsan kasvatusta, joten nyt kokeillaan.

Elämää tässä lähiörivitalon pihassa ihmeesti riittää. Koristelinnunpönttöön tosiaan muutti tintti ja syykin oli ilmeinen: munat olivat täsmälleen samaa turkoosin sävyä kuin pönttökin. Toinen tintti muni seitsemän munaa orvokkiruukkuuni. Onnellista perhetapahtumaa jännitetään nyt koko perheen voimin. Rusakon poikasen ajoin kyllä naapuriin. Jotain rajaa sentään.

perjantai 10. kesäkuuta 2011

keskiviikko 1. kesäkuuta 2011

Jo joutui armas raita


Ai että, välillä huimaa itseänikin nämä kuvat - kaikki on heikun keikun tai ainakin...

Tyttöjen kesämekkosia raidasta. Vihreä ja pinkki resori olivat ehdolla, valitsin vihreän. Luultavasti pesen mekon kuitenkin lähinnä vihreän ja sinisten kirjopyykissä.

Ja mikäs nyt niin laulattaa? On ihanaa olla äiti ja kuulla koulussa suvivirttä - se laulattaa.


Voisin vaikka vannoa, että tämä oli suorassa.


 Poikani näyttää hihojen tähtiä. Se on vaikeaa.

Kuten kuvista näkyy, ikuinen raitakuumeeni pukkaa päälle.

Tämä raitatartunta iski Meandi-kutsuilla. Ihmettelin puoliääneen hypistellessäni pehmoista orgaanista puuvillaa olevaa raitapaitaa, olisinko hullu ostaessani Meandi-hintaista perusraitaa. Kuoro vakuutti, että olisin!

Ja sohvaparlamentin pikaisesti laatiman strategian perusteella homma menee jota kuinkin näin:

Lingon et blåbär ei kuulemma saa käyttää printtikuoseja eikä hörhöillä kukkapellaviin. Lingon ja blåbär on sitä kestävää ja pestävää peruskamaa, jota ostetaan ja siirretään sisarukselta toiselle. Se ei ole koskaan in muttei myöskään koskaan out.

Meandi taasen on piirrosprinttejä ja froteita. Sille eivät kuulu raidat eivätkä peruscolleget/puuvillat.

Jos näin on, kenelle jää raidat? Viimeisimpiä kangasostoksiani silmäillessäni tuumisin, että minulle varmaan...

perjantai 27. toukokuuta 2011

Bambia raglan-pussi-hihoilla


Shhh... Nyt on hetki aikaa kursia kokoon mekkonen, kun lapset luulevat leikkivänsä piilosta hoidossa olevan kissarouvan kanssa.

Kissarouva on mennyt nukkumaan jo aikaa sitten täkin alle.

Ja minulla oli vielä puolikas leveyttä bambikangasta jäljellä. Kun leikkasin etu- ja takakappaleet keskeltä poikki, sain kankaan riittämään tunikapituuteen.

Keskelle jäänyt sauma näytti aika tekeleeltä. Kaivoin lasten roolileikkivaatteista esiin tekaisemani inkkaripäähineen ja ryöväsin siitä keltaisen polvekenauhan. 

Ja nyt lohduttamaan - pieni itkee.

torstai 26. toukokuuta 2011

Nyt ne tahtoo sammakkoa


Bambikangas ihastutti minua niin, että sitä piti oikein tilata. Jos tytöille oli tulossa bambitunikoita, piti mielestäni raksakamunkin jotain saada. Onneksi Sampsukan paloista löytyi oikein pirteää sammakkokangasta ja sitä sitten.

Lopputuloksena on, että kumpikaan tytöistä ei suostu bambia päälleen pukemaan. Sen sijaan koko porukka haluaa sammakkoja. Raksakamun hihattoman kaavaa venytellen ja vanutellen syntyi isosiskolle kankaanpalan puolikkaasta kesäpaituli. Mutta pikku pallerolle siitä ei enää vaatetta synny.

Tyytyisikö tuo pipoon? Tai huiviin?


Nyt täytyy välillä puunata ja kokata - sitten ulkoilemaan. Mukavaa päivää!

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Bambi ja sammakko kesällä kerran



Bambia pallerolle. Pitäisikö tehdä toinen keltaisella tahi ruskealla resorilla. Hmmm.... Kankaan leveyttä on vielä toinen puoli jäljellä.



Ja sammakkoa raksakamulle.

Kuuntelen ommellessani radiosta musiikkia: "Joskus tekis, sitten taas toisinaan ei..." Niin se on ompelunkin kanssa. Nyt sit tekis!

tiistai 24. toukokuuta 2011

Siitä piti tulla äidille...


Mutta tulikin tyttärelle.


Jaaha. Taas niskajumppaa. Täytyy vain muistaa kuvata välillä toisinkin päin vinoon, ettei tule toispuoleinen treeni. Olette jo varmaan huomanneet, etten ole turhan tarkka kuvan laadun enkä juuri muunkaan suhteen.

Tämä mekkonen oli tosiaan jo leikkauspöydällä muokkautumassa äidille kesäiseksi kukkapaidaksi. Edellisen postauksen jäljiltä unohtunut villatakki näytti niin sopivan kankaaseen, että suunnitelma vaihtui lennossa ja pallero saikin kesämekkosen.

 Idea tuohon virkattuun jakkuun lähti kirjasta Silmukoita, siksakkia ja pala suklaakakkua. Tällaista mallia siellä ei ole, vain ainoastaan virke: Tämä liivi on pehmeä ja notkea, sillä se on tehty joustavalla palmikkovirkkauksella..."

Olen jo aiemmin virkannut pallerolle jakun. Se tuntuu kuitenkin aika paksulta ja mallikin oli laatikko. Siksi maininta pehmeästä ja notkeasta innosti kokeilemaan palmikkovirkkausta -  jakkusen verran. 

Kukkakangas tarttui mukaan Eurokankaan palalaarista.

perjantai 20. toukokuuta 2011

Aurinko piiloon verhon taakse



Mikäs se sieltä pilkottaa?


Meidän perheen ikuisuusprojekti on ollut isojen ikkunoiden läpi loimottavan auringon suitsiminen. Tilatako sälekaihtimet, ostaako rullaverhot, teettääkö markiisit vai mitä.

Jättirätissä myyty pimennysverho 3 e/m motivoi minut jollei nyt muuta niin ainakin väliaikaisratkaisuun - pimennysverhoihin. 


Jättirätin verho on muovia, toinen puoli väriltään beige tai siniseen taittuva harmaa, toinen puoli tuollaista avaruushopeista muovia. 
Suosittelen ostamaan sopivan värisen ompelulangan lisäksi verhojen rypytysnauhaa. Se ommellaan suoralla tikillä ylä- ja alareunasta verhon ripustuspäähän. Sitten kummatkin langanpäät solmuun ja eikun rypyttämään. Näyttää ihan siltä kuin olisi tiennyt mitä tekee.

Meillä on valaisimien asennuksen yhteydessä vaihdettu verhotanko Ikean yksiuraiseen. Suosittelen tästäkin viisastuneena ostamaan mahdollisimman moniuraisen. Tällöin voi yhteen uraan ripustaa valoverhon, toiseen sisustusverhon ja kolmanteen jotakin ihan vain ripustamisen ilosta.


Uteliaana vilinä kurkkasin Eurokankaan tarjontaa pimennysverhokankaiden osalta. Hinta on sielläkin ihan kohtuullinen, noin kymppiä metri ja ovat ihan kangasverhon tuntuisia. 

Itse ihastuin pellavaa muistuttavaan hieman haalistuneen mustikansiniseen verhoon. Eikö sopisi vaikka hirsiseinäiseen mökkiin mukavasti?

tiistai 17. toukokuuta 2011

Pyjamasta imuksi


Kirppisväsy jatkuu, joten pieneksi jääneet vaatteet muuntuvat milloin miksikin. 

Muuttumisleikissä vauvan pepun pehmoiseksi kulunut pyjama. Ensin siks ja saks saumoista ja silitykseen.


Paloiksi


Isoimmassa palassa on kaksi kangasta vastakkain saumuroitu ympäri.


Pienemmässä kierrätysimussa neljä kangaskerrosta samoin saumuroitu. 


Lisävauhtina kaksinkertainen mikrokuitufrotee. Mikrokuitufrotee kuivattaa myös ihon, joten sitä ei laitetakaan vauvan ihoa vasten. Ja täällä meillä se pysyy myös mahdollisimman kaukana saumurista... Sik sak.


Tällaiseen imuun voi hyödyntää aika lyhyetkin bambun, hampun, froteen tai mf-froteen palat. Ne kannattaa kuitenkin ommella porrastaen, jottei synny monen kangaskerroksen paksuista reunaa. Se on hankala ommella eikä tahdo oikein kuivuakaan.





Valmis!




MUOKS:
Kun pujotin imun taskuun, hiukka niukat sivuliepeet menivät rypylle. Lisäsin siksi vielä nepit liepeeseen. 


Tekiessä muistaa ja seuraavaan imuun ompelen venyvien pehmeiden kankaIden väliin vaikka vaippaharsoa.KAM-nepit ovat sen verran tiukat, että yksi napakampi nykäisy ja puuvilla on revennyt.






Tämä napattu idea on ollut toimiva ja hyvä