maanantai 2. heinäkuuta 2012

Synttärilahjaksi monsterauto-t-paita


Kuules nyt pikkusisko, eikö meillä ollut puhetta siitä, että tänään on isoveljen päivä...


Isoveli ei piittaa äidin yrityksistä kuvata synttärilahjaksi ommeltua monsteriauto-t-paitaa.  Pojasta ei ole muuten näkynyt paljon muuta kuin otsatukan kiehkura. Synttärilahjakännykkä on vienyt hänet mukanaan.

Äiti päivittelee taas: pitääkö kaikki kaavat piirtää yhtä kokoa suurempaan.


Oman pihan kukkia tällä kertaa


Ei kovin kekseliäs kattaus. Kattaminen on minusta käsittämättömän vaikeaa!


Kotitekoiselta näyttää ja sitähän se onkin. Raksakamun toivoma kinuskikakku, täytteenä itse kinuskikissan kinuskitäyte. Yhtä makea kuin edellinen virkekin mutta meni parempiin suihin.

Kävimme vielä illalla katsomassa Vartiovuorenmäen kesäteatterissa Peppi Pitkätossun. Esitys oli vauhdikas ja hevonen hurmaava. Loistava tapa elävöittää Herra Tossavaisen rooli käyttämällä upeaa, akrobaattista miestanssijaa. Ja yleisö meinasi revetä liitoksistaan hauskojen poliisien liukastellessa Pepin lattianpesusaippuoissa.

 Minä osaan ulkoa suurimman osan Peppi tarinoista, olen suuri fani!

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

yksiväristä leggaria


Yksiväristä - yksitoikkoista

Yksiväristen leggareiden kankaiden valinta on vaikeaa. Lopputulosta ei oikein saa visioitua. Ompelutyökin on pelkkää rutiinia. Jossain vaiheessa alkaa katumaan koko juttua, onkohan tässä mitään järkeä?


Kannattaa vaimentaa epäilyksen ääni ja surrutella surutta menemään. Vanhat t-paidat ja tunikat näyttävät taas freeseiltä ja iloista kirjavuutta kesyttää mukavasti yksivärinen leggari.


Ruskean kanssa sopii mukavasti myös tumma violetti, joka ainakin omalla näytölläni näyttää kyllä siniseltä. Lupasin joskun kommentoida, miten puuvillainen vinokanttisomistus kestää pesua ja sopii venyvän trikoon kamuksi. Hyvin kestää eikä ongelmia venymättömän ja venyvän liitosta ole koitunut.


Ja vielä sovituskuva - pikkuneiti esittelee uutta Helinä-kelloaan. Äiti huomaa: kasvaa se sittenkin, kaava on muuttunut sopivasti löysästä aivan tyköistuvaksi!

Yhtenä päivänä sain kutsun kahville. Varmistin vielä, että menemmekö kirpulle ja nappaamme sumpit vai tarkoitetaanko oikeaa kahvilaa. Oikeaa tarkoitettiin.

Aika pieni isoveli saatiin kuukahtamaan päiväunille ja valvova silmä jäi läppärilleen etätöihin. Me nappasimme hampaattomia hymyjään jakelevan pikkuistakin pienemmän pikkuveljen matkaan ja suuntasimme Cafe Artiin.

Cafe Art sijaitsee jokirannassa ja koukuttelee ohikulkijoita ovesta pöllähtelevillä kanelipuustien tuoksuilla. Kahveja keittelee paikan päällä ihka oikea ja palkinnoillakin huomioitu barista, kehaisi kahvikamu.

Nöööhh, kahvi on kahvia, vaikka sen voissa paistaisi, ajatettelin. Barista loihti minulle capuccinon päälle maidosta tulppaanin sydämen muotoisine kukkineen. Minä siitä sulin vähän notkolleni. Makukin oli hyvä - ainakin huomattavasti omia kiukkuisia pannunloppujani pehmeämpi.Sitten vain pikkurilli törrölleen ja maailmaa parantamaan. 

Iso kiitos viitseliäälle kamulle kutsusta - miksen aikanani tajunnut, että päikkärit voi viettää näinkin laadukkaasti!

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Hyvää juhannuspäivää!


Oikein hyvää ja rauhallista juhannuspäivää kaikille!

Ikuisen vauvakuumeen maailma tärisee ja paukkuu - taloyhtiön kattoremontti on edennyt vakuuttavalla otteella ja valmista tulee hurjaa vauhtia.

Oman osani olen tehnyt maalaamalla ikkunanpokia, ovia ja ikkunapeltejä. Aidan maalaaminen on käynnistynyt yskähdellen sadekuurojen tahdittamana.

Onneksi sain synttäri-nimppari -juhlinnan nimissä hyvän tekosyyn ommellakin serkkutytöille kesäistä tunikaa Michasin kankaista:



Olisi pitänyt nämäkin kuvat käyttää Picmonkey-kuvankäsittelyohjelman kautta. 

Mummilan pihasta noukitut juhannusruusut ja syreenitkin näyttävät ihan "oikealta" kuvalta pienen käsittelytuokion jälkeen.



tiistai 22. toukokuuta 2012

Kukkahattutädin puutarhavinkki



Virkkasin illan ratoksi pikkuiselle serkkutytölle kesähatun. Kukkanen on peräisin jonkun kovalla vaivalla virkkaamasta pöytäliinasta. On vähän huono omatunto liinan pilkkomisesta. Toisaalta tässä käytössä kukkanen pääsee jokapäiväiseen käyttöön ja pois komeron kätköistä.

Lankana Jaeger Aqua cotton - 100 % merseroitua puuvillaa


Kuinkahan paljon kolme ja puolivuotiaalla saa teettää töitä? Tämä neiti on joka asiassa mukana - työtä pelkäämätön. Vaikka minä yritän sanoa, että mene sinä vaan leikkimään... 


Ai juu - se kukkahattutädin vinkki: Oletko kyllästynyt siistimään kukkapenkin kiveyksen reunoja nurmikon ajamisen jälkeen? Kun kaivaa (halpaa) betonireunustetta kukkapenkin ja nurmikon rajaan, samaan korkeuteen nurmikon pinnan kanssa, voi surutta hurauttaa leikkurilla kiven yli ja saada reunaan asti matalaa nurmikkoa. Oikein siistin näköistä. Siis ei coolin vaan siistin.

Ja matalakin reunakasvi näyttää rehevältä ja nousee hyvin nurmen tasosta.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Uskalsin yrittää - 104 cm takki tytölle




Kokeilin ommella pallerolle 104 cm takin.


Valikoin harjoitusvastustajaksi kirppikseltä löytyneen kahden euron pussilakanan.


Sitten vaan kaulusta, vyötärön kiristysmekanismia, pussitaskua, vuoritusta... Napit vielä uupuvat - ostaako vai kaivellako omia kätköjä. Katsotaan.

Mutta tämän työn perusteella olen rohkaistunut tilaamaan Majapuusta upouutta autokorjaamo-kuosia harmaalla taustalla. Siitä pitäisi saada se varsinainen takki aikaiseksi. Saapi nähdä, mitä meidän pikku prinsessa tykkää värimaailmasta...

Nyt täytyy laitella ruokia ja hyökätä hiomaan ikkunanpokia, ikkunalautoja ja ovia. Pientä pintaremonttia riittää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

ps. Jos joku on pohdiskellut blogini suhdetta sivupalkin yrityksiin, voin sivistää sen verran että Hupimaan periskooppipipoa autan kauppaamaan lähinnä yrityksiin. Yksityiset voivat niitä ostaa ihan omatoimisesti puodin sivuilta. Huomatkaa, että kuosi on omavalintainen juttu. Ja nuita muita hypetän omaksi ja toivottavasti muidenkin iloksi. Kai se on jonkinlaista kotiseuturakkautta.




lauantai 12. toukokuuta 2012

Hiippahuppu liivi ja kuvankäsittelyn riemua


Jee jee jee - helppo kuvankäsittelyohjelma ja kaikki jipot käytössä


Taisin vain painaa jonkin väriefektin päälle - tämä kuva on lähempänä totuutta


Liiviksi muotoitui kirppikseltä kotiutettu miesten XXL-kokoinen raitapaita


Lähestyn tällä työllä seuraavaa haavekohdetta eli takkia


Aak - äiti!


tiistai 8. toukokuuta 2012

Ja sit siltä ois sydän revitty rinnasta...



Ja sit siltä ois sydän revitty rinnasta... Ja sil ei oo toista hihaa...



Aika kuvottava tilaus tällä kertaa omalta raksakamultani vaikka naamiaiset olivatkin tähtäimessä - se on nyt pakko todeta. Mutta kaitpa tuosta Frankenstein aikaiseksi saatiin.


Toiset nuoret herrat aloittelevat vasta elämänpolkuaan ja bilettävät ihka oman nimen merkeissä. Isoveikkaa ei unohdettu. Hyvälle veljen vahdille oma Pii paan TSI mäyris, juhlatunnelmissa nyt sekin, rusetti kaulassa.



Iso kiitos Maiskulaisen blogiin - teit ällistyttävän upean kortin!




Ja kesää odotellessa vielä pallerolle shortsia ja t-paitaa

perjantai 4. toukokuuta 2012

Ikuisen vauvakuumeen blogikirppu on avattu!


Painelin nappuloita randomisti ja sain kuin sainkin aikaiseksi blogiini välilehden nimeltään "kirppu". Sinne laitan pikkuhiljaa meiltä pieneksi jääneitä sopivaksi katsomaani hintaan. Kommenttilomakkeeseen vain viestiä, jos meiltä pieneksi jäänyt saisi teiltä käyttäjän.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Hiippahupputakki arpajaisista ja Popin shortsit t-paitoineen


Meidän pikkuinen voitti Möökösen blogin arpajaisissa hiippahupullisen takin. Kangas on Kontista. Iso kiitos tekijälle - harvinaisen hieno palkinto!


Olen pitänyt itselläni kuria kangasostoissa. En saa enää ostaa kaikkea kivaa. Kaikaiden pitää jollakin tavalla noudattaa jotakin värilinjaa. Olen nyt päätynyt vaaleanpunaiseen.

Ja kappas: Ostin Popin outletista pikkuiselle shortsit. Eikä mikään kankaista mätsää!


Onneksi ruskeista kankaista Michas Stoffecken interlockin pilkut sopivat riittävän hyvin. Ompelin t-paitaan rusettinauhan ja vielä kruunupipon kaveriksi.

Nyt pitäisi vielä keksiä ovela käänteispsykologinen keino johdatella neiti päätymään ko yhdistelmään. Meillähän pukeudutaan ITSE.

Hyvää Vapun päivää kaikille!

MUOKS.

Surautin vielä shortsit aiemmin postatun t-paidan kaveriksi. Aika mukavasti osuivat ruskean sävyt yhteen.




maanantai 23. huhtikuuta 2012

Ei jaksa murjottaa!


Kuule - ei jaksa murjottaa!
 Kangasvaihtareilta kukkia ja niistä harjoitushauvaa (oikea Paa piin mäyris on ostettu mustana ja se on menossa lahjaksi piakkoin)

Ja sit shoppaillaan vähän:


Nanson trikoota - toi vihree on aika kiva


Sotkut piiloon Leenaelinan pömpeleihin - jos vaikka vihreän...


Ääh - vetästään samantien koko keittiö!


Ja uutta verhoo kans - jo helpotti pipon kiristys!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012


Jatkoin eilen kesken jäänyttä kirppiskierrosta. Tästä Marimekon paidasta maksoin huikeat 9 euroa. En yleensä maksa kuin enintään vitosen, mutta tämä kuosi vaan kolahti.


Meidän raksakamu se pistää vaatetta palasiksi, se jo lienee tässä blogissa tiedetään. Suvussamme sattuu muutoin olemaan tyttöjä, miesvahvistukset kulkevat vielä vaipoissa. Kierrätysvaatetta ei ole oikein tullut.

Nyt tuli onneksi kirppikseltä. Toki vielä isoja, mutta laatikkoon odottamaan: Exitin collegehousut ja Hennesin keltainen paita, mitäs nää oli 4 euroa vissiin.


Kuva haalistaa, värit denim-sininen, hyvässä kunnossa ja jotakin neljää mentiin tässäkin.



Juu, näissä Catmandoo toppahousuissa oli reikä. Sattuneesta syystä minulla on hyvä valikoima erilaisia paikkoja. Ja onhan se mukavampi liimata paikka 4,5 euron toppiksiin kuin niihin satasen vastaaviin.


Taas haalea kuva, mutta reippaasti turkoosi ja ruskea toppis, mitäs tämä maksoi... 16 euroa vissiin.


Ja kahden euron college-paita pikkupallerolle. Hän kulkee nykyään pilkullinen takki ja Minnin korvat päällä koko ajan, joten sopii hänelle.

Ostin minä itsellenikin käsikorun, turkooseja isoja helmiä taikka palloja, viisikymmentä senttiä.

Muutoin kuuluu erittäin vakavaa pipon ja hampaiden kiristystä ja ahistaa ja kaikkee.Avaudun nyt asiasta, jota olen harkinnut jo pitkään.

Olen blogannut jo kolme vuotta, lukijoita on tipahdellut 61 kpl. Lisäykset ovat tulleet vain arpajaisten aikaan. On pakko mennä itseensä - se mitä itse pitää hauskana ja mielenkiintoisena, ei vaan iske lukijakuntaan. Ommellut olen ja yrittänyt kehittyä, mutta taso on ja pysyy aikast huonona. Ja jos yksin aikoo kirjoitella, voi saman tien siirtyä päiväkirjaan. Heti kun löydän sen delete blogi nappulan, tämä loppuu.

Että tällainen vuodatus.blogspot tällä kertaa.