tiistai 22. toukokuuta 2012

Kukkahattutädin puutarhavinkki



Virkkasin illan ratoksi pikkuiselle serkkutytölle kesähatun. Kukkanen on peräisin jonkun kovalla vaivalla virkkaamasta pöytäliinasta. On vähän huono omatunto liinan pilkkomisesta. Toisaalta tässä käytössä kukkanen pääsee jokapäiväiseen käyttöön ja pois komeron kätköistä.

Lankana Jaeger Aqua cotton - 100 % merseroitua puuvillaa


Kuinkahan paljon kolme ja puolivuotiaalla saa teettää töitä? Tämä neiti on joka asiassa mukana - työtä pelkäämätön. Vaikka minä yritän sanoa, että mene sinä vaan leikkimään... 


Ai juu - se kukkahattutädin vinkki: Oletko kyllästynyt siistimään kukkapenkin kiveyksen reunoja nurmikon ajamisen jälkeen? Kun kaivaa (halpaa) betonireunustetta kukkapenkin ja nurmikon rajaan, samaan korkeuteen nurmikon pinnan kanssa, voi surutta hurauttaa leikkurilla kiven yli ja saada reunaan asti matalaa nurmikkoa. Oikein siistin näköistä. Siis ei coolin vaan siistin.

Ja matalakin reunakasvi näyttää rehevältä ja nousee hyvin nurmen tasosta.

lauantai 19. toukokuuta 2012

Uskalsin yrittää - 104 cm takki tytölle




Kokeilin ommella pallerolle 104 cm takin.


Valikoin harjoitusvastustajaksi kirppikseltä löytyneen kahden euron pussilakanan.


Sitten vaan kaulusta, vyötärön kiristysmekanismia, pussitaskua, vuoritusta... Napit vielä uupuvat - ostaako vai kaivellako omia kätköjä. Katsotaan.

Mutta tämän työn perusteella olen rohkaistunut tilaamaan Majapuusta upouutta autokorjaamo-kuosia harmaalla taustalla. Siitä pitäisi saada se varsinainen takki aikaiseksi. Saapi nähdä, mitä meidän pikku prinsessa tykkää värimaailmasta...

Nyt täytyy laitella ruokia ja hyökätä hiomaan ikkunanpokia, ikkunalautoja ja ovia. Pientä pintaremonttia riittää.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

ps. Jos joku on pohdiskellut blogini suhdetta sivupalkin yrityksiin, voin sivistää sen verran että Hupimaan periskooppipipoa autan kauppaamaan lähinnä yrityksiin. Yksityiset voivat niitä ostaa ihan omatoimisesti puodin sivuilta. Huomatkaa, että kuosi on omavalintainen juttu. Ja nuita muita hypetän omaksi ja toivottavasti muidenkin iloksi. Kai se on jonkinlaista kotiseuturakkautta.




lauantai 12. toukokuuta 2012

Hiippahuppu liivi ja kuvankäsittelyn riemua


Jee jee jee - helppo kuvankäsittelyohjelma ja kaikki jipot käytössä


Taisin vain painaa jonkin väriefektin päälle - tämä kuva on lähempänä totuutta


Liiviksi muotoitui kirppikseltä kotiutettu miesten XXL-kokoinen raitapaita


Lähestyn tällä työllä seuraavaa haavekohdetta eli takkia


Aak - äiti!


tiistai 8. toukokuuta 2012

Ja sit siltä ois sydän revitty rinnasta...



Ja sit siltä ois sydän revitty rinnasta... Ja sil ei oo toista hihaa...



Aika kuvottava tilaus tällä kertaa omalta raksakamultani vaikka naamiaiset olivatkin tähtäimessä - se on nyt pakko todeta. Mutta kaitpa tuosta Frankenstein aikaiseksi saatiin.


Toiset nuoret herrat aloittelevat vasta elämänpolkuaan ja bilettävät ihka oman nimen merkeissä. Isoveikkaa ei unohdettu. Hyvälle veljen vahdille oma Pii paan TSI mäyris, juhlatunnelmissa nyt sekin, rusetti kaulassa.



Iso kiitos Maiskulaisen blogiin - teit ällistyttävän upean kortin!




Ja kesää odotellessa vielä pallerolle shortsia ja t-paitaa

perjantai 4. toukokuuta 2012

Ikuisen vauvakuumeen blogikirppu on avattu!


Painelin nappuloita randomisti ja sain kuin sainkin aikaiseksi blogiini välilehden nimeltään "kirppu". Sinne laitan pikkuhiljaa meiltä pieneksi jääneitä sopivaksi katsomaani hintaan. Kommenttilomakkeeseen vain viestiä, jos meiltä pieneksi jäänyt saisi teiltä käyttäjän.

tiistai 1. toukokuuta 2012

Hiippahupputakki arpajaisista ja Popin shortsit t-paitoineen


Meidän pikkuinen voitti Möökösen blogin arpajaisissa hiippahupullisen takin. Kangas on Kontista. Iso kiitos tekijälle - harvinaisen hieno palkinto!


Olen pitänyt itselläni kuria kangasostoissa. En saa enää ostaa kaikkea kivaa. Kaikaiden pitää jollakin tavalla noudattaa jotakin värilinjaa. Olen nyt päätynyt vaaleanpunaiseen.

Ja kappas: Ostin Popin outletista pikkuiselle shortsit. Eikä mikään kankaista mätsää!


Onneksi ruskeista kankaista Michas Stoffecken interlockin pilkut sopivat riittävän hyvin. Ompelin t-paitaan rusettinauhan ja vielä kruunupipon kaveriksi.

Nyt pitäisi vielä keksiä ovela käänteispsykologinen keino johdatella neiti päätymään ko yhdistelmään. Meillähän pukeudutaan ITSE.

Hyvää Vapun päivää kaikille!

MUOKS.

Surautin vielä shortsit aiemmin postatun t-paidan kaveriksi. Aika mukavasti osuivat ruskean sävyt yhteen.




maanantai 23. huhtikuuta 2012

Ei jaksa murjottaa!


Kuule - ei jaksa murjottaa!
 Kangasvaihtareilta kukkia ja niistä harjoitushauvaa (oikea Paa piin mäyris on ostettu mustana ja se on menossa lahjaksi piakkoin)

Ja sit shoppaillaan vähän:


Nanson trikoota - toi vihree on aika kiva


Sotkut piiloon Leenaelinan pömpeleihin - jos vaikka vihreän...


Ääh - vetästään samantien koko keittiö!


Ja uutta verhoo kans - jo helpotti pipon kiristys!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012


Jatkoin eilen kesken jäänyttä kirppiskierrosta. Tästä Marimekon paidasta maksoin huikeat 9 euroa. En yleensä maksa kuin enintään vitosen, mutta tämä kuosi vaan kolahti.


Meidän raksakamu se pistää vaatetta palasiksi, se jo lienee tässä blogissa tiedetään. Suvussamme sattuu muutoin olemaan tyttöjä, miesvahvistukset kulkevat vielä vaipoissa. Kierrätysvaatetta ei ole oikein tullut.

Nyt tuli onneksi kirppikseltä. Toki vielä isoja, mutta laatikkoon odottamaan: Exitin collegehousut ja Hennesin keltainen paita, mitäs nää oli 4 euroa vissiin.


Kuva haalistaa, värit denim-sininen, hyvässä kunnossa ja jotakin neljää mentiin tässäkin.



Juu, näissä Catmandoo toppahousuissa oli reikä. Sattuneesta syystä minulla on hyvä valikoima erilaisia paikkoja. Ja onhan se mukavampi liimata paikka 4,5 euron toppiksiin kuin niihin satasen vastaaviin.


Taas haalea kuva, mutta reippaasti turkoosi ja ruskea toppis, mitäs tämä maksoi... 16 euroa vissiin.


Ja kahden euron college-paita pikkupallerolle. Hän kulkee nykyään pilkullinen takki ja Minnin korvat päällä koko ajan, joten sopii hänelle.

Ostin minä itsellenikin käsikorun, turkooseja isoja helmiä taikka palloja, viisikymmentä senttiä.

Muutoin kuuluu erittäin vakavaa pipon ja hampaiden kiristystä ja ahistaa ja kaikkee.Avaudun nyt asiasta, jota olen harkinnut jo pitkään.

Olen blogannut jo kolme vuotta, lukijoita on tipahdellut 61 kpl. Lisäykset ovat tulleet vain arpajaisten aikaan. On pakko mennä itseensä - se mitä itse pitää hauskana ja mielenkiintoisena, ei vaan iske lukijakuntaan. Ommellut olen ja yrittänyt kehittyä, mutta taso on ja pysyy aikast huonona. Ja jos yksin aikoo kirjoitella, voi saman tien siirtyä päiväkirjaan. Heti kun löydän sen delete blogi nappulan, tämä loppuu.

Että tällainen vuodatus.blogspot tällä kertaa.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

Vaaleanpunaisen kauden tuotantoa


Otin tilkkulaatikossa tallessa olleen paidan esiin saksiakseni siitä jotakin. Vuosi sitten Raksakamun yäkki kelpasikin nyt yhtäkkiä ja haluttiin käyttöön. 

Koko on vuodessa muuttunut nakinkuoreksi mutta se on kuulemma hyvä vaan. Hihat täytyy saada "sillee ryppyy tähän tiätsä". En tiedä tiedänkö, mutta ompelin hihansuihin resorin. Ehkä se auttaa.




Raksakamun vaaleanpunaista kautta myös tällaisen tähtiaplikointipaidan muodossa. Vaikka ei tuo ryökäle ole paitoja ansainnut. Jos kerran antenniksi kävisi "ihan mikä tahansa metallinen, vaikka henkari", miksi kauko-ohjattavan auton kauko-ohjain korjattiin äidin ompeluration antennilla. Pöh.

Olimme muuten kaverin kanssa Stokkalla "The" lippistä ostamassa: Myyjä rupatteli pojulle: "Taidat olla kova poika pelaamaan jalkapalloa. Minunkin pojan kengistä toinen on paljon enemmän kuran peitossa kuin toinen." Poika hymyilee pelkkänä aurinkona: "Joo kato, mä potkaisen oikealla, siksi se kurastuu paljon enemmän".

Se yksi lippis maksoi muuten enemmän kuin seuraava rotla kirpparilta haalittua:


Vuoritetut pinkit puuvillahousut, violettia joustofroteeta ja tähteä.


Vaaleanpunainen söpöstelypaita pääntien rusetteineen, Reiman kesäsandaalit ja vihreää tasapainottamaan.


Ja L&B-t-paita mekkonen, auringonkukkainen kesälätsä sekä pikkuisen neidin oma valinta: sammakkotossukat.

Olisin kolunnut kaumminkin, mutta pikkuisella oli kaikenlaisia hätiä. Kun niitä pystyi hoitelemaan kirppiksellä, ääni kohosi kunnolla "vatsaan sattuu".

Jätin kierroksen kesken ja huristin kotiin huolimaan.

Pikkuneiti tyhjensi kirpputorilta saamansa pussukkansa sisällön välittömästi. Click-itsejä, ihania, värikkäitä, pieniä, mielenkiintoisia Click-itsejä. Nyttemmin jo omaan aarrerasiaan tarkasti tallennettuna.

Sanomatta lienee selvää, että sekä vatsa että neiti muutoinkin ovat elämänsä kunnossa.

perjantai 13. huhtikuuta 2012

Myyntikate ja tilin kate - kohtaavatko ne


Turussa on siellä täällä pikkuisia ja vähän isompia puoteja, joiden valikoimat tekisi mieli siirtää ilman sen kummempia karsintoja suoraan omaan kotiin. Yksi tällainen on Leenaelina.

Nuo Polkajamin kortit muuttuvat meillä sisustustaulujen kokonaisuudeksi. Ja kai ne pyyhkeetkin on pakko käydä kietaisemassa kotiinsa. Onneksi ei taida löytyä keittiön kappana. Menisi ehkä jo överiksi.



Leenaelinasta sain loistavan ratkaisun erilaisissa pussukoissa pyörivien lankojeni piilottamiseen näyttävästi: "Jos jotain ei saa piiloon, sitä kannattaa korostaa." Pilbipömpeleihin ja kansi kiinni - siivottu on!


Yrittäjäkurssia on myös istuttu. Siellähän kehotettiin juttelemaan kokeneempien yrittäjien kanssa. Kilttinä tyttönä sain tällaisen kyselytuokion järjestymään erään yrittäjän kanssa ja sainkin hyvää yleistä tietoa alasta ja yrittämisen kustannuksista (ostot, työntekijöiden palkat, tilitoimisto, lehtimainonta, vuokrat, pääoman kustannukset jne jne).

Nyt en enää niin kauhiasti ihmettele, mikseivät kaikki kivat puodit sijaitse kävelykadulla. Kyllä siinä jokusen tuotteen saisi myydä, että tuhansien eurojen kuukausivuoksia tiloista makselisi.

Kurssilla on kahlattu myös hinnoittelua, erilaisia katelaskuja, liikevaihtoa erilaisine yleisimpine tunnuslukuineen ja budjetointia. Minun pankkitilini kate puolestaan uhkaa huveta näiden turkulaisten yrittäjien liikkeiden ihanaan tarjontaan. Miten se nyt menikään: ostokertojen määrä * ostoksen keskihinta...


Omia kustannuksia pitäisi tasoittaa luovuus ja ahkera käsitöiden teko - pikkuiselle lippistä tässä


Mutta ne harjoituskappaleet


niin, ne lukuisat harjoituskappaleet. Purkuun mokomat kökötykset.


Mutta tästä t-paidasta tykkäsin, lisäsin tuohon, olikos tämä nyt petronella-nimistä, Jättirätin oranssia trikoota hihoihin ja vaaleaa sinistä resoreiksi. Tämä yhdistelmä on kiva ja raikas. Ja saa taas leikkiä luovuudellaan.

Luovuudesta puheen ollen - meinasin jo unohtaa: Olettekos te kuulleet paikasta nimeltä Creve. Se on mitä erilaisimpien luovien yrittäjien liikeideoiden tuki- ja kehittämiskeskus. Sieltä saa tietoa vaikka osuuskuntayrittämisestä tai apurahoista. Siellä saa testata liikeideaansa. Jos sinussa havaitaan potentiaalia, erinäisten karsintojen jälkeen voit kuulua Creven asiakkaisiin.

Niitä ovat mm. minua innostava Plastic tribe. Valmistavat silikonikoruja. Ne on sit kivoi.

Toinen ihan vain henkilökohtaisesti innostava on vaikkapa Saana ja Olli. Saanan ja Ollin ansiosta kenenkään ulkoturkulaisen ei tarvitse enää surra - pään voi joka ilta painaa Aurajoki-tyynyyn. Ja ekologisempaa saa hakea - tuotteet valmistetaan hampusta. Sillä lailla!

Leenaelina, Saana ja Olli, Viivi ja Viktor, Peppipaavo, Antonnina, Juulia ja Joonatan... On kyl nimimuisti koetuksella.