tiistai 10. huhtikuuta 2012

leggari-hame-yhdistelmä ja toinenkin t


Pikkusisko halusi myös kalapaidan. Jos olisin hoksannut, olisin tehnyt samantien t-paidasta pidentäen trikoomekon. Vieläköhän tuosta kangaspalasta riittäisi?


Joka kesä ne vain hankin - valkoiset leggarit tytöille. Ja joka kesä päivittelen, millaisia tahroja niihin tarraakaan. Nyt ei kyllä kustannutpuolta tarvitse murehtia, valkoinen t-paita-trikoo Jättirätistä. Kaavasta tuli heti hitti - näitä tulee lisää!




Lumikelloja ja shortseja


Kalastavat karhut kesäiseksi t-paidaksi. Osittain lumisella pihalla kukkivat lumikellot kaikessa rauhassa. Ihania, mahtuvat pieneenkin pihaan ja ovat niin lohdullinen lupaus tulevasta lämmöstä.


Shortsit kaveriksi yksivärisinä.



Sovituskuvia - t-paitaa voisi hiukan isontaa ja shortsit ovat ok sellaisenaan, koossa 104 cm menossa.

Yrittäjyyskurssilla kehotettiin hakemaan henkilöitä, jotka haastavat ajattelemaan.

Ensimmäisen sparraajan kanssa käyty henkevä keskustelu poiki monta ihan aidosti ajattelua vaativaa kysymystä:

Jos haluat tehdä jo töitä, mutta olla lastesi elämässä läsnä, kannattaako alkaa yrittäjäksi. Olet fyysisesti läsnä mutta ajatuksesi askartelevat työasioissa. Kännykän pitää olla koko ajan päällä. Kuka maksaa eläkkeesi ja sairaslomasi?

Jos ajatuksena on tehdä töitä sen hetken, kun lapset ovat koulussa, kannattaisiko ajatella lyhyttä työpäivää vieraan työnantajan palveluksessa?

Hyviä kysymyksiä. Minä huolehdin puolestani niistä huonoista vastauksista.

torstai 5. huhtikuuta 2012

Hyvää Pääsiäistä



Tämä äiti lähtee nyt ruokaostoksille. Jos sieltä tullessa venyneillä käsillä vielä jotakin aikaan saan, postailen pyhien aikana.

Oikein hyvää pääsiäisen aikaa ja kiitos vielä tämänkin kuvan jakaneelle!

tiistai 3. huhtikuuta 2012

Hankintoja Käsityömessuilta ja muualtakin


Postilaatikosta kolahti lahjaksi aiottu itse ommeltava Paa piin mäyräkoira. Oli niin kauniisti pakattu, että postaan tämän muidenkin iloksi. Kuori oli painettu Paa piin logolla, kuoresta löytyi tilattu tuote sekä "kiitos" -tarralla varustettu kortti.

Tykkään!


Ja pari lankahankintaa kaverilta ylijääneistä: Tekstiiliteollisuus Oy:n neulepellavaa luonnonvärisenä ja mustana. Kesälomaksi jo virkkaussuunnitelmia olemassa.


Minä olen tällainen vaaleanpunaiseen retkahtava eli silkkisekoitelankaa äidille.


Tätä projektia pitää miettiä huolella, etten sössi toteutusvaiheessa. Tämä lanka elää ja käyttäytyy kuten farkkudenim, se kutistuu ja värjää ja haalistuu. Jos sopiva työ osuu eteen, uskonpa toimivan hyvin meidän rasavilli Raksakamulla.



Tämä jööti kökötti käsityömessuilla, samettilankana tätä taisivat Kauhavan kangasaitan väki myydä. Itse taidan kokeilla ihan perus neliömyssyä syksyksi vaikka jollakin mustalla tähtikoristeella.



Tämä on tuota... hymytyttöpatsas.


Ja edetäänpäs... Kamulla ei ollutkaan käyttöä saumurilankojen lopuille. Jos saisin edes neuloihin vaihdettua väriä. Nyt meni mustat tuulipuvun housutkin valkoisella vain hur hur.


Käsityömessuilta napsin vielä valkoisia neliönmuotoisia korttipohjia ja mustia kuoria. Mustat kuoret piristyvät varmasti joillakin pinkeillä tai limeillä jutskilla.

Noista puuhelmista taitaa äiti saa ihan perusperus puuhelmikorua, valkoista ja vihreää.

Taas on luvassa paljon kivaa tekemistä. Tänään harrastusosuuden haukkaa kuitenkin yrittäjyyskurssi. Sitä ennen pyöräytetään perheelle ja lapsenlikalle ruuat ja juodaan kahvit.

Pakko vielä mainostaa, kun itse en ollut koskaan kuullutkaan: Käykääpä yrittämisestä kiinnostuneet katsomassa Turun Protomon sivut ihan ajatuksella. Siellä Tanja tarjoilee kaffetta käsittääkseni joka tiistai   ja haluaa kuulla ideoitanne tulevasta yrittäjyydestänne. Ei tarvii kuulkaa olla mitään patenttia kainalossa. Saa avautua!




Pojalle mustat tuulipuvun housut


Erehdyin hankkimaan jokusen söpöstelypuuvillan. Jos vaikka löytyi aikaa rypytellä liehuvia perhoshihoja tyttösteni mekkohin.




Mutta kahden kaunottaren ohella täällä touhuaa yksi pojan viikari. Tässä vajaan talven käytetyt lasketteluasun housut. Ei mitään normaalihintaista meille enää.


Söpöilykankaat katosivat Kangashamstereihin ja paikallisilta kangasvaihtareilta kotiutui mustaa tuulipukukangasta.


Ottobre 4/07 ulkoiluhousun kaavasta kuorituivat kaikki hienoudet.


Väljyyttä jätin sen verran, että voi vetäistä vaikka verskojen päälle "krossailemaan" lähtiessä.

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Pääsiäisliina


Eilisen Earth Hour -valojensammutustempauksen hengessä postataan mummille virkattu pääsiäisliina kynttilänvalossa kuvattuna. Mummia lahjotaan liinalla, koska olen saanut häneltä tuikitärkeää lastenhoitoapua - kiitos!

Virkatessa on ollut hyvä mietiskellä enemmänkin tätä yrittäjyyttäni, joka minulla on edennyt jo y-tunnuksen ja .fi-verkkotunnuksen varaamiseen asti. Lähtökohtaisen liikeidean puitteissa on pieniä manöövereitäkin jo tehty. Mutta tuntuipa siltä, että jotakin koulutusta ja tukea ajatusten kokoamisessa tässä vaiheessa vielä kaipasin.

Onneksi työkkäri (tai oikeammin Työ- ja elinkeinovirasto, kuten termi nykyään kuuluu,) järjestää kaikennäköisiä koulutuksia. Itse iskin silmäni "ilmaiseen työvoimapoliittiseen koulutuseen kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille tai yrittäjyyden alkutaipaleella jo oleville".

Meitä yrittäjyydestä noin ylipäätään kiinnostuneita olikin ilmoittautunut mukaan kokonainen auditoriollinen. Alat vaihtelivat rakennusalasta erilaisiin palveluihin, it-alaan ja vaikka mihinkä muuhun.

Ja mistä aiheesta paasattiin esimerkin omaisesti: No pipokaupasta! Mistä himskatista tuo pipokauppa nyt pomppaa esiin joka kulman takaa. Ei sillä että se koira älähtää...

No kahden luentoillan viisaudella olen nyt palannut lähtöruutuun. On rukattava liikeidea uusiksi ja oikein tosissaan. Hyvin tärkeä kysymys on: MIKSI joku ostaisi jotakin minulta, eikä joltakin toiselta samaan tarpeeseen jotakin tuottavalta? Ja ilman sen kummempia kannattavuuslaskelmia on käynyt melko selväksi, että jotain kannattaa ostaa tai myydä. Mutta mitä jotain?
Mitä?!?

Sitä pohdiskellessa lähden takkikangas kainalossa tapaamaan möökösen blogin pitäjää. Minä näes voitin arpajaisissa - jippiii!

torstai 29. maaliskuuta 2012

uuden elämän ensimmäinen päivä


Tofutsies-lanka vie minun ajankäyttöni retuperälle. On sitä niin kiva neuloa. Ihan ohukainen pipo testattiin päivänä aurinkoisena. Alkumatkasta piti vielä vetää palelevat sormet kämmeköiden sisälle lämpiämään. Loppumatkasta oli ihana tuulettaa lämmenneitä käsiään ja tuuli kävi juuri sopivasti läpi pipon. Hyvää kevät lankaa!


Pipojen neulomisen ohessa ovat lapset kasvaneet ja tulevaisuutta pähkäilty.


Kymmenen vuotta kotiäitinä on pitkä aika. Siinä ajassa ehtii kysyä kerran jos toisenkin, jotta mikä minusta tulee isona.

Soitin sitten oikein puhelunkin ja kysyin tätä samaa: Alanko pikkuhiljaa hakeutua työkkäriin vai harkitsisinko yrittäjyyttä?

Ilmeisesti työkkärin jonossa on riittävästi porukkaa ja minut ohjattiin saman tien Potkuriin. Potkurissa mm. yrittäjyyttä harkitsevat ja sille tielle jo päätyneet saavat ilmaista neuvontaa.

Jo ennen treffejä piti laatia liikeidea. Liikeidean ideana on yksinkertaisimmillaan vastata kysymyksiin: mitä, kenelle, miten ja miksi?

No heleppoa.

Mitä? Jotain kivaa ja helppoa. Pipoja.
Kenelle? Kaikille kivoille ihmisille - tyylitajuisille.
Miksi? Yrittäminen olisi kivaa - saisi ostella kankaita ja lankoja työkseen.
Miten? Vaikka sieltä upouuden vaaleanpunaisen mansardikattoisen omakotitalon kivijalkapuodista.

Näin.

Ensin keskusteltiin siitä, mitä aikoisin tehdä. Ajattelin ommella jotakin helppoa ja nättiä ja myydä sitä. Vaikka pipoja. Heiluttelen liikeideaani.

Hienoa todetaan. Voitte sitten unohtaa esim. starttirahan. Finnveran luokituksen mukaan tämä rättibisness on kuulemma toiseksi kannattamattomin. Muistiinpano: Hyvä alku. Ei vimppa!

Sitten keskusteltiin osaamisesta. Tällä käsityöalalla, niin kuin millä tahansa alalla ammattitaitoa ei käy ohittaminen Muistiinpano: En taida myydä omia tekeleitäni. Ehkä sittenkin jonkun osaavamman.


Sitten keskusteltiin kustannuksista. Tällä käsityöalalla kuulemma meidänkin seudulla on valtavasti erittäin osaavaa porukkaa. Ottavat kuulemma liian vähän hintaa. Muistiinpano: Pyydä tuplasti sen mitä muut. Joten kannattaa alottaa varovaisesti ja kevyellä kustannusrakenteella. Muistiinpano: Unohdetaan omakotitalo. Varasto käy ihan hyvin.

Siinä vaiheessa olin lysähtänyt jo aika syvälle tuoliini ja näin jo silmissäni työkkärin jonot. Yllätykseni oli suuri, kun hyväntuulinen neuvoja puristi reippaasti kättäni ja sanoi: "Mutta juuri Sinä voit onnistua! Perustetaanko yritys heti?"

No perustettiin. Kustannuspuolella on ensimmäiset merkinnät: miinus 75 euroa yrityksen rekisteröiminen. Toinen mokoma .fi.-päätteen varaamisesta ja webbihotellin paikasta. Onneksi olkoon minä - Nappisauman upouusi yrittäjä!




perjantai 23. maaliskuuta 2012

Jättiteeppis


Näkyykö?


Entäs nyt?


Ehkä kuitenkin näin - jättiteepaita äidille ihanan lutrusta ja pehmestä trikoosta ja kamuksi lörpähtävä pipa. Kaava Sömnadsmagasin 2011 nro. Jos sitä ei nyt satu kaava-arkistosta löytymään niin kaavan henki on astioista otetulla esimerkillä Kartiojuomalasi pienillä hihojen sisäänotolla. Kaavoja on kaksi kappaletta ja toiset kaksi pääntien huolittelua varten alavaroiksi.

Kankaan myötä terveiset Inkeliinalle!


maanantai 19. maaliskuuta 2012

Kalastava karhu amima ja saima -kaavoista


Oikein hienosti kulta - taputa vaan! Ja otettaisiinko kuitenkin ne sukat pois?


Ei oteta.


Ha haa


Ja tulipa taas kokeiltua oman lastenpaitakaavan piirtelyä. Pitikö sellaiseen projektiin haaskata tätä Saksasta saakka tilattua kangasta? Ikuinen vauvakuume muka. Ikuinen epäonnistuja pikemminkin! No eipä keräillä säälipisteitä. Piposta tuli ihan pirteä!

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Tunnustus


Seitsemän satunnaista faktaa itsestäni

1. Osaan lämmittää puusaunan
2. Syön ennakkoluulottomasti ulkomailla - siksi olen myös aina vatsataudissa
3. Yritän oppia keskittymään
4. En kiroile, enkä polta ja minulla on huono viinapää
5. Rakastan hömppäkirjoja kuten Sophie Kinsellan Himoshoppaajan päiväkirjoja
6. Yllätyn aina teatterissa ja vannon käyväni useammin
7. Minulla on hirveä kiire saada asioita valmiiksi. Palaa kohtaan 3.

Kiitos tunnustuksesta saumurin kera blogin pitäjälle
Laitan sen eteenpäin Varsinais-Suomen OE-ryhmän alajaoston bloggaaville jäsenille



keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Michas Stoffecke - punaista kalastajapojulle


Ompeluseura pidettiin ja tässä on kahden päivän ja usean tunnin ompelusaavutuksista puolet.

Juttuseura, vauvelit, herkut, kankaat, kestovaipat, muiden ompelukoneiden ihmettely (mm. Pfaffin ambition) sekä ylipäätään seura ottivat ajasta oman osuutensa.


Michas Stoffecke ja punainen kalakangas käsittelyssä - ensimmäiseksi raglanhihainen t-paita, pohjana Ottobren night owl -kaava, Minä en ole mikään hääppönen aplikoija, siksi kangas on tämän paidan juttu.




En tiedä mitä odotin kotiin tuloltani. En ainakaan sitä mikä minua odotti: Kaksi isää, yhteensä kuusi lasta iältään kahdesta yhdeksään, pulkkamäkeä, spaghetti bolognesea, mansikkapirtelöä, vaipanvaihtoa yms. yms. Meillä oli bisnekset täysin hallussa.

Mitenkähän kauan nuo isukit ilman minua pärjäisivätkään... Hmm...


Mutta tämän yhdenkin ompeluseuran fiilikset kantavat arjessa pitkään. Ei liene ihan itsestään selvyys, että löytää näin aikuisella iällä yhtäkkiä hyvin samanhenkisiä ja samoista asioista innostuneita ihmisiä. Eipä tämä ompeluelämänäkin tunnettu fb-yhteisö eläkään pelkästään virtuaalimaailmassa enää.


Toivottavasti postaustahtini nyt vähitellen taas kiihtyy ja saan minua vaivanneen virheidenteko-pöpön talttumaan. Vielä joku päivä kirjoitan sen lupaamani kirjan: Tuhat ja yksi ompelijan virhettä - lähdeteos

Sitä suurempi kiitos kärsivällisille mukana roikkujille ja toivoa paremmasta myös jokuselle uudelle kasvolle!

ps. Villasukkapostaukseeni liittyen, löysin suomennoksen raaka-aineelle chitin eli kyseessä on suomeksi kitiini, rapujen ja katkarapujen kuoresta saatava kuitu.

Jag har varit mycket lat med att blogga - jag lovar att det ska ändras! Jag har sytt t-skortan och använt tyg av Michas Stoffecke. Vi har också samlats med ett par sygalningar här i Åbo-trakten. Det blev mycket pratandet, ätandet, det hände ett par tygbyte och tygblöjabyten också... Och litet pratandet till.

Jag var mycket överraskad när jag åkte hem: Det fanns två pappår, sju barn, spaghetti bålognese och alting var hel okej. Menar det att jag kan värkligen ta ledigt då och då... Det är ju tygbytepartyt på kommandet...

keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Katkarapuja, simpukoita ja soijaa - nam





Ikuinen vauvakuume lukee kiinnostuneena, mitä tämä lanka on syönyt: "chitin" eli katka- ja taskurapujen kuorista saatavaa, luonnostaan antibakteerista kuitua sekä soijasilkkiä, puuvillaa ja superwash villaa.

Värit ovat yhtä herkulliset kuin raaka-aineetkin.

Valmiiksi raidoitetuissa langoissa raidat asettuvat vähän eri tavoin eri kokoissa töissä. Pienissä sukissa (40 s.) muodostui selkeitä keltainen-fuksia raitoja kauniilla väritaustoilla. Ja samasta langasta neulottuun pipoon (120 s.) tuli kelta-fuksiat raidat oranssihtavalla väliraidalla.

Nyt sitten käytetään ja katsotaan, miten ohuen ohut lanka pärjää.

Kivaa touhua on riittänyt blogistanian ulkopuolellakin. Turun oe-ryhmä toimii aktiivisesti. Viikonloppuna ommellaan taas yhdessä. Puuhaamme myös ryhmälippua Käsityömessuille, kivaa! Ja vaikuttaisi siltä, että ensikertalaisen hoitama kimppakin sujuisi ihan hyvin. Mutta eipäs nuolaista...

Täytyy hehkuttaa vielä Turun aktiivisia nuoria. Buukkasin isosiskon mukaan Dressing Mimia -projektin järjestämälle vaatesuunnittelukurssille viime viikonloppuna. Nelituntisen kurssin sisältö oli vaivoja säästelemättä rakennettu.

Ensin saimme tutustua vaatesuunnittelijoiden erilaisiin piirustustapoihin. Näimme ompelijoille lähetettäviä tasorakennepiirustuksia, joista ompelijat pystyvät lukemaan kaikki vaatteisiin tarvittavat yksityiskohdat. Näimme life style -askarteluja, joissa ideana oli näyttää ko vaatteen kantajan kuviteltua elämäntyyliä valikoiduilla symboleilla esim. rantahiekalla. Ja sitten näimme vaatteet kuvattuina mainoskuviin.

Projektin vetäjät piirrättivät osallistujilla croque-piirustusta. Sen ideana on vapauttaa katsetta yksityiskohdista muotoihin. Toisin sanoen vaikka kädet lantioilla seisovan henkilön silmälasit unohdetaan piirustuksesta kokonaan ja esitetään hänet vaikkapa salmiakin muotoisena.

Tästä osallistujat jatkoivat kollaasien tekoon. Lehdistä leikatuista kuvista rakentui teemaa, vaikkapa häät tai luksus.

Ja kollaasin jälkeen päästiin kankaiden kimppuun. Omaan teemaan sopiva kangas asettui paikalle tuotujen mallinukkien päälle, tämäkin on kuulemma yksi tapa suunnitella vaate. Toinen on se piirtäminen.

Ja projektin vetäjä Lan Le iloitsi saamastaan kangaslahjoituksesta -kiitos vielä siitä!

Odotamme kovasti keväämmällä järjestettävää uutta työpajaa. Äiti tahtoo kans!




sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Lentoon


Lennonjohtotorni


Matkalaukut


Kiitorata


Ja kello tikittää...

Kun lapselle tärkeä henkilö on reissussa, näkyy se leikeissä. Ja kuunneltu on tarkkaan, huomaan.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Teinkö prinsessamekon?


Ihanaa äiti - teitsä mulle prinsessamekon!?


Tavallista yritettihin mutta priimaa pukkas - onhan se hienompaa tehdä prinsessamekkoja kuin mitä tahansa killuttimia. Kiitos pieni kultani! 

Kankaana Michas Stoffecken velouria
Kaavana Ottobre 1/2012

Ja kolmin kappalein Saimit


Mustaa velouria


turkoosia velouria käännetyillä lahkeilla


Ja vielä yhdet vihreästä velourista raidallisilla resoreilla

Kauheasti tapahtuu kaikkea, mutta blogin tekstit ne kertoo ompeluksista. Ohjelmassa alkaa olla työelämään orientoitumista. Kuitenkin niin, että ensi alkuun pikku hiljaa ja osa-aikaisesti edelleen lasten elämässä mukana ollen.

Mitä se sellainen työ on?

En minä vaan tiedä. Katsotaan mitä keksitään.