torstai 15. joulukuuta 2011

Tonttulakki ja Virkku trikookauluspaita punaisissaan


Ottobren (1/2009)Virkku trikookauluspaita 
Punainen college EK
musta tähtikangas kierrätetty

Tonttulakki SKL 12/2009


Kuka huomaa, mistä kohtaa aplikoinnin taakse ei ollutkaan yltänyt kuitukangasta?


Kauluksen alavara sekä kanttauksen ja alavaran kohtaaminen onnistui ihan siististi muttei virheettä.




Tämä asu on raksakamun tonttupukuna koulun joulujuhlassa. En halunnut tehdä pelkästään rooliasuksi käyvää tonttupukua, koska rooleikkivaatelaatikko ja rekvisiittakorit ovat aivan täynnä. Sieltä löytyy mm. palomies, merirosvo, peikkotyttö, Ruusunen, flamengotar, suomifani, velho... Mitäs vielä... Leppäkerttuasu on lainassa ja turtles sekä pupu taitavat olla myyty.

Rekvisiittakorissa on vanhat retroaurinkolasit, rikkinäinen kamera, lääkäritamineita, työkaluja, käsilaukkuja, hattuja, vatsatanssihuiveja ja sen sellaista.

Huolimatta tästä asuvarastosta tai ehkä siitä johtuen olen tullut siihen tulokseen, että lasten rooleikkivaatteet ovat käsittämättömän huonolaatuisia yleisesti ottaen. Kankaat repeävät melkein käsiin. Ja silti hintaa on melkoisesti. Ai jai, kyllä sillä saralla olisi markkinarakoa ompelevalle.

Joka tapauksessa, koulun juhlaa aiemmin pidettyyn musiikkikoulun juhlaan kikkailin rooliasujen ja käyttövaatteiden välimaastossa. Isosisko puettiin Kappahlin Minni Hiiri paitaan, mustiin leggareihin ja säärystimiin sekä valtavaan mustaan glitterirusettipantaan. Pikku pallero myötäili puna-valkoisessa sydänmekossaan ja omassa rusettipannassaan. Raksakamulle löytyi leluliikkeestä krotiilimyssy ja häntä (ei huonot). Henkkamaukka täydensi vihreillä farkuilla ja dinopaidalla krokotiililookkia.

Itse juhlissa oli mukavia ideoita eläinrooliasuiksi. Olin aivan unohtanut keijunsiivet. Sellaiset roikkuvat itse asiassa meilläkin. Yhden keiju-perhosen pantaan oli teipattu taipuvat mehupillit tuntusarviksi. Uskottavan näköinen.

Valkoisen velourhupparin ja leggareiden kanssa pantaan harsitut vanukorvat, vähän kajaalilla nenua ja viikseä ja pupu on valmis pomppimaan. Karvareuhka päähän ja mustakuonoinen nallekarhuhan se siinä.

Ja jokusen kerran meiltä on lähdetty "unikekona" pyjamassa, paplarit päässä ja nalle kainalossa äidin unohdettua naamiaiset. Toinen hyvä hätäapuasu on leipuri: huivi ja essu päälle, kaulin kainaloon ja menoksi.

Mitäs ideoita teillä?

Jag skrev om rolkläder som barn tycker att leka med. De flesta är utroligt dålig kvalitet, tycker jag. Det är därför jag försöker att hitta någon version själv. Den här röda tröjän blir tomtedräkt till min son. Jag skulle vilja hinna sy trosor också. Vi ska se vad det blir.

tiistai 13. joulukuuta 2011

Pikkuisen jouluarvonnan voittajat


Arvoisa tuomarimme
vaaleanpunaisessa yöpaidassaan arpoi Pikkuisen jouluarvonnan voittajat:

Ensimmäisen palkinnon voitti Saaraps ja hän oli valinnut ykkösvaihtoehdokseen B:n
Toisen palkinnon voitti Tsu ja hänelle lähtee vaihtoehto A
Ja kolmannen palkinnon voitti Piijuli ja hänelle siis vaihtoehto C.

Oikein paljon onnea - voisitteko ystävällisesti laittaa osoitteenne  joko ikuisen vauvakuumeen gmailiin tai ompeluelämää ryhmän kautta yv:nä.

lauantai 10. joulukuuta 2011

Lumihiutale aplikointi vetoketjulliseen fleecehaalariin - fleeceoverall



Tämä aplikaatio sai innoituksensa Reiman haalareista vuodelta jotakin. Ne ovat kestäneet jo kolmen tyttösen leikit. Ja nyt vuorossa pallero. En voi käsittää, että edes puhutaan 104 cm vaatteista!

Itse asiassa nuo vanhat Reimat oli meillä tarkoitus pitää kakkoshaalareina, mutta kumpikin tyttömme on ihastunut täysillä kahdeksankytlukuiseen haalariin rimpsuineen ja tekoturkiksen reunustamine huppuineen.


Ompelin välihaalarin kamuksi neliöpipon. Vuorin sisällä on thinsulate-vanua ja korvien kohdalla palat pulia. Isomman koon lakki pysyy hyvin paikoillaan saumanvaraan ommellun kumpparin avulla. Siitä tuo muhkurainen otsanseutu.

Aplikaatio on taaskin lumihiutale. Oikein mielenkiintoinen ommeltava.



Olen saanut lahjana pinon Mari-paitoja. Tästä lähti sopivasti pala helmaa vuoriksi.




Ja osallistunpa samalla facebookin ompeluelämää-ryhmän vetskarihaasteeseen. Jäseniä on ryhmässä jo neljäsataa!

Muistuttelen lopuksi Pienestä jouluarvonnastani, joka on käynnissä. Arvon jokusen vanutähden ja -sydämen sekä pikkutytön kernipuuvillaesiliinan. Vielä kerkiää mukaan!

Jep, en fleeceoverall med snöflingan, kort sagt.

maanantai 5. joulukuuta 2011

Pikkuinen jouluarvonta



Jotakin sinistä ehkä pienelle pojalle...




Jotakin vaaleanpunaista pienelle tyttöselle...



Tahi jotakin äidille joulua tuomaan!

Pikkuinen jouluarvonta alkaa tänään itsenäisyyspäivänä 6.12. ja päättyy ensi tiistaina 13.12.

Arvontaan voit osallistua laittamalla terveisiä kommenttilomakkeeseen. Jos kommentoit anonyymina, laitathan selvästi erottuvan nimimerkin eli pelkkä etunimi ei riitä.

Toisen arvan saat liittymällä sivustoni jäseneksi tai laittamalla kuvakkeen arvonnastani omaan blogiisi.

Muistathan mainita palkinnoista, minkä haluaisit mieluiten, ja mitkä sitten toiseksi tahi kolmanneksi.

Sukulaiset ja ystävät saavat osallistua tällä kertaa *<:O)

Tietoja palkinnoista

Vaihtoehto A eli siniset joulutähdet olen ommellut puuvillasta, täyttänyt vanulla ja päätellyt käsin.
Vaihtoehto B eli pieni juhlavampi esiliina on toiselta puolelta kerniä ja toiselta puolelta puuvillaa, pesu 40 asteessa.
Vaihtoehto C eli joulutähti ja sydän ovat puuvillaa ja vanulla täytetty. Nekin olen ommellut itse ja päätellyt käsin.

Onnea kaikille arvontaan!





lauantai 3. joulukuuta 2011

Wanhan ajan joulumekko - julklänning



Wanhan ajan pullea joulumekko


Kaikenlaisia jouluasuja pohdittuani päädyin tähän tuttuun ja turvalliseen vaihtoehtoon.

Löysin juuri sopivan kaavan vuoden 1995 Suuri Käsityölehdestä nro5. Näitä lehtiä oli hyllyt pullollaan kierrätyskeskuksessa 50 sentin kappalehintaan. Taisin olla ennakkoluuloinen ja selailin vain jokusen lehden mukaani. Nyt niihin tutustuttuani harmittaa.

Eikä kaava ollut lainkaan niin leveä kuin pelkäsin. Hoikalle tytölle nipistin ainoastaan olkapäistä sentin leveyttä.


Tästä piti tulla kaavan testausmekko. Siksi kangas on palleron liian pieneksi jäänyt pussilakana ja hihoina siskolta yli jäänyttä verhokangasta.  Mutta pallero ihastui ikihyviksi - aikoo kuulemma nukkua tämä mekko päällä juhliin asti. On sitten valmiina päällä.


Siihen varsinaiseen joulumekkoon pitää harjoitella oikeat napinlävet. Nyt napsin paikoilleen KAM-nepit.


Tämän essun olin luvannut pallerolle, jos se jää myymättä partiolaisten myyjäisissä.


Itse jäin ilman leivonnaisia kuvitellessani nappaavani niitä mukaan samalla kun haen myymättä jääneet tavarat.  Myynti oli kuulemma sujunut hyvin - no niinpä.

Huomenna siivoan isosiskon huoneen lattiasta kattoon, sovittelen jouluvalot paikoilleen ja sitten käyn odottamaan lomalta palaajia.

Miten sitä taas pärjää kolmen lapsen kanssa?

Jag övade att sy en klänning av bomul. Tygena är en gammal påslakan och en liten bit gardiner. Sjöskouternas julmarknad gick bra ocksä. Det här förkläde som jag sytt blev kvar.

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Neliöpipoa ja paitaa - en mössa och ett par tröjor


duplot, pikkulegot
muoviset autoradat, pikkuautot
kuularadat
babuganit, muoviörkit
pehmot,
leikkiastiat, leikkiruoat,
soittimet
askartelutarvikkeet, vesivärit,
paperit, värityskirjat, lego-ohjeet, keräilyvihot
pienten palapelit, isojen palapelit, pelit
CD:t, DVD:t
Muovailuvahat
Roolileikkivaatteet ja rekvisiitat
Kirjat, taskukirjat

Näin listattuna pienempien lasteni tarvikkeet järjestyvät ihan näppärästi. Tosielämässä näiden läpikäymiseen kului koko päivä.

Kierrätykseen on lähdössä vaivainen satsi ihan pienten palikkaleluja ja nuppipalapelejä.

Tilaa ei tullut yhdellekään uudelle tavaralle.

Ja mainitsinko vielä varastossa ”lepäämässä” olevat lelut?

Ja joulu tulla jolkottaa.

Barnen har alla slags leksaker. Jag har gått genom dom hela dagen. Jag tycker att vi behöver alla dom. Men vi har inget extra rum till julgavor. Vad ska jag göra...





Ompelusrintamalla surauttelin tosiaan saumurilla tällaisen singletrikoopaidan. Singletrikoon tunnistavat ainakin neulojat helposti: siinäkin on oikea ja nurja puoli, vieläpä aika saman näköiset kuin neuletöissä.

Tämä jättirätin raidallinen single tuntui oikein hyvältä. Aion vielä vaihtaa kauluksen poolokaulukseen niin saadaan ohutta ja pehmeää poolista käyttöön.


Ja aina ei voi voittaa. Suunnitellessa tämä yhdistelmä näytti ihan hyvältä. Mutt nyt ei vaan tykkää.

torstai 24. marraskuuta 2011

Dreamland?






Marraskuinen musta maa ja pimeys ei vastaa käsitystäni unelmien maasta. Tässä resepti kaamosmasennusta vastaan:


Vihreä tee – tsek
Kävelyä ainakin kerran viikossa päivänvalossa – tsek
Kirkasvalolamppu – tsek
Hyvän ystävän tapaaminen kasvokkain vähintään kerran viikossa – tsek
Kolme hyvää asiaa itsestä vihkoon joka päivä – tsek
Ompelutuokio aina kun siltä tuntuu – tsek

Mitäs vielä… Ai niin…
Hummaa shuklaata riittävästi mums mums – tschek

Viikon ompeluna Liandlon peikkomuorista Ottobren dreamland-tunika, punainen interlock trikoo Jättirätti ja nappi T:mi Varit.

Opin samalla, etten osaa käyttää leikattua kaitaletta yhtä hyvin kuin resoria. Reunustin kaula-aukon ensin vinoon leikatulla kaitaleella. Tuloksena aivan venymätön ja liian ahdas pääntien. Seuraavaksi reunustin kaula-aukon suoraan leikatulla kaiteella. Tuloksena rypytyksen suoristuminen. Enpä taida jaksaa vaihtaa resoriin. Vaikka houkuttelisi.

Rikkinäinen/kiukutteleva saumurini on tosiaan edelleen varastossa. Työn alle olisi tulossa niin perustrikoota ja suoraa saumaa, että en kerta kaikkiaan pysty ompelemaan niitä ompelukoneella. Päähäni pälkähti googlettaa saumurin vuokraus. Ja tämän tuloksena olen varannut itselleni saumuriaikaa käsityökeskuksesta! Kiva!

Ja facebookin ompeluelämää ryhmä on aiheuttanut kauhian ompelukonekuumeen. Mikäs siihen tehoaisi? Punahattutipat? 

Tsek.

Det är mörkt och det regnar. Jag försöker alla möjliga saker: grönt te, lampa med ekstra starkt ljuset, mörk choklad, promenader på dagsljus... Kanske dom hjälper att orka det här mörkret.

Med jag har också en fiber... Jag drömmer om en ny symaskin. Vad skulle hjälpa till det? Echinacea? Jep, det finns också.

Och veckans tröja är gjort av Liandlos trollmamma med röda aksenter, mönstret Ottobres dreamland.

perjantai 18. marraskuuta 2011

Huppua, vetskaria, taskua - fleecejacka med huva


Raksakamu tilasi äidiltä hupparin. Toteutus vapaa

Brorsan önskade sig en fleecejacka med huva. Jag tycker mycket om modellet i Sömnadsmagasin nr 12/2010


Kaikki materiaalit Jättirätistä lukuunottamatta hupun vuorin aakkoskangasta, joka tuli Ikasyrin salaisessa kangaspaketissa jo taannoin.


Tämä Sömnadsmagasinin (12/2010) malli on helppo, jos vain osaa ommella.

Vetoketju sujui  nyt jo hienosti. Sen sijaan etuvuorikaitaleen kiinnitykset hupun vuorin, resorin ja kaulusten joukkoon sujui tällä kertaa käsin enimpiä mokia piilotellen.

Ei ole heleppoa käännöstä ompeluruotsista suomen kieleen ja siitä vielä ompelukoneen ja hoksottimien yhteistyöksi...

Pakko tehdä vielä yksi huppari. Ilman virheitä.

Det blev ju ett par misstagar. Det är inte så lätt att översätta från svenska till finska och ändå till "symaskinska" vet du.




maanantai 14. marraskuuta 2011

Välihaalari pakettiin ja virkkausta- overall i julpaketet


s t o p
Joulupaketteja tulossa pienille serkkupojille.


Jos et halua pilata yllätystäsi, otahan kaffepaussi tämän postauksen kohdalla. Kuvassa Jättirätin matonkuteista virkatut hedelmäkori ja mukinalunen mökille.


Några virkade 




Pipo-haalari -setti pikkuserkulle.
Kaikki materiaalit aakkoskangasta lukuun ottamatta Jättirätistä.
Haalari on helppokaava SKL 9/2008
Overal och en luva




Ja toiselle serkulle haalarin lisäksi poolo. Tämän haalarin kohdalla Singer äksyili alalangan kanssa. En kuitenkaan uskalla purkaa, joudun pian ojasta allikkoon. Toivottavasti haalaria voi silti käyttää. 


Ja haalarin kera aplikaatioon sopiva poolo.


Och en annan overall med matchande polotröja.

torstai 10. marraskuuta 2011

Joulun salaisia - hemligheter - aplikointia tavallisella ompelukoneella


Joulun läheisyydestä johtuen tämä postaus käsittelee aplikointia tavallisella ompelukoneella taviksen taidoilla.

Työn alla on joululahja, johon halusin saajan nimikirjaimet aplikoituna. Avasin tietokoneen word-ohjelman, kirjoitin ruudulle kirjaimet ja suurensin niitä 300 prosenttia ja printtasin.

Kopioin kirjainten peilikuvat leivinpaperille ja siitä kaksipuoleiselle liimakankaalle.

Liimakankaista: vaaleille kankaille vaaleaa, tummille tummaa, joustaville ja joustamattomille joustamatonta.

Liten tutorial om aplicering - Jag ritar t ex bokstäver till en bakpapper och kopierar dom till en dyk med lim på båda sidor. Glöm inte att rita bokstäver som dom syns i spegel! Annars tittar dom på fell hål i din färdiga tyg.



Pyrin asettelemaan aplikointien kankaat oikeaan langansuuntaan. Tässä tapauksessa piti vielä tarkistaa, että kuosin kuvio toistuu lopputuloksessa oikein päin.

Silitys tapahtuu leivinpaperien välissä, jotta liimakankaan ikisitkeä ja suttaava liima ei jäisi takertuvaksi muistoksi työvälineisiisi.



Sitten leikataan huolellisesti. Tässä vaiheessa kuvion taustalla pitäisi olla liimakankaasta vielä paperiosa ja liimaa.

Stryk bokstäver mellan bakpapper till den tyg du vill använda i din aplicering.



Sitten sommitellaan. Huomioidaan saumanvarat yms., jottei kuvio jää ommellessa piiloon saumaan.

Kun sopiva kohta on löytynyt, vetäistään paperi pois ja liimataan työ kohtaansa. 

Bestämma platsen för aplicering, ta bort limpapret och styka bokstäver i sina rätta ställen.

Ennen ompelua aplikoinnin taakse neulataan revittävää paperikangasta. Yleensä käytän tosi halpaa ja karkeaa "huoltamokäsipaperia". Tämä on itse asiassa aika tärkeä kohta muistaa. Se estää työtä venymästä paininjalan edessä, jolloin tulos aaltoilee.

Sy gärna med papper under tyget och apliceringer. Det hjälper betydligt!

Sitten ommellaan.
Och sen kör man.

Omassa Singerin ompelukoneessani käytän siksakin piston pituutena napinläven pituuksista vähän alle ykköstä. Löysään myös hieman langan kireyttä, jos normaalisti se on 3,5, niin löysään kolmoseen.


Itse pidän kankaan reunan paininjalan keskikolon vieressä. (Keskikolo = se josta lanka sujautetaan paininjalkaan ja työn taakse.)

Jos on aloittelija, kannattaa aplikointi tehdä erilliselle kankaanpalalle ja kiinnittää aplikointitilkku sitten työhön. Näin ei pilaa koko ompelustaan, jos käy ohrasesti.

Aplikointi sujui tällä kertaa ihan tyydyttävästi. Sen sijaan koneeni on nyt päättänyt, että mitään vähänkään paksua kohtaa ei ommella. Ja pääntien huolittelu olisi vielä tehtävänä. Onko nyt nähty se päivä, kun Ikuisen vauvakuumeen taidot ylittävät koneen suorituskyvyn? 

MUOKS. Ei olla - vaihdoin vain jytympään neulaan.


Tämä täti kävi vielä Jättirätissä: vihreää fleeceä ja punaista, raidallista ja valkoista trikoota.




Lisäksi ruskeaa askarteluhuopaa, valkoista pitsinauhaa ja harmaata matonkudetta. Näistä aion yrittää ehtiä virkata ja askarrella jotakin meripartiolaisten joulumyyjäisiin.

Jag försöker och hinna sy eller virka någonting till sjöskouternas julmarknaden. Jag hoppas att jag skulle hinna. Det är så trokigt med att "bara" sätta pengar till något konto.

Nyt kun tässä muokkaan, niin lisäänpä vielä yhden pohdinnan. Meillä kaikilla on varmaan tiettyjä juttuja kategoriaan "kahta en vaihda". Niin minäkin ajattelin kahvista. Se ei tule ikinä minulta jäämään pois. Ja kofeiiniton kahvi - hah hah hah - sehän on kuin uima-allas ilman vettä.

En tiedä vaikuttaako ikä vai mikä on, mutta olen jo pitkän aikaa tullut aika huonovointiseksi kahvin juomisesta (en ole. NO EN OLE!)

Olen korvannut aamukahvin jo aikaa Clipperin teellä (lempparini on vihreä tee-gingko-punaviinimarja. Ehkä tästä johtuen päähäni pälkähti vielä kokeilla kofeiinitonta kahvia.

 Menin tietysti kyselemään Ruohonjuuren myymälään ja tietysti heillä oli sopiva tuote: Perulaisen osuuskunnan Coclan kofeiiniton kahvi. Kuulemma suomalais-perulainen pariskunta omistaa paahtimon täällä Suomessa ja tuo sitä maahan. Miettikää nyt! Täällä sitä ollaan kotiäitinä, kun voisi reissata Peruun ja takaisin ja omistaa paahtimon! Ammatinvalintakysymyksiä - sano.

Kuumaa kaffetta ja vanhan aikaista pehmeää kermatoffeeta tangosta... Äitillä on namipäivä.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Amima






Ihku ihana Amima Ottobren nro 4/2011

Vaihtelin taas infokamun kanssa kankaita ja päädyin retropallojen onnelliseksi omistajaksi. Suhtauduin tähän kuosiin kaksijakoisesti - onko se ihanan herkullinen vaiko jo hieman liikaa?

Varovaisuusperiaatetta noudattaen valitsin kankaasta vain osia tähän tunikamekkopaituliin. Ehkäpä pallokangas pallotaskuissa ei olisi liikaa. Retropallojen kamuksi valikoitui vaaleanpunainen joustofrotee ja oranssi resori Myllymuksuilta.

Työnä amima on hauska - istun sohvalla ja katselen Talenttia ja neulailen kantteja. Pyrähtelen koneella ja silitysraudalla ja taas kanttaamaan. Ohjeen mukaan työ kantattaisiin trikookaitaleella. Kanttasin kuitenkin nyt resorilla, koska tuota oranssia ei meidän huushollissa niin paljon muuten kuluisi. Ja tähän vaatteeseen se sopi.

Heti alkuun tuli myös yksi knoppi: takakappaletta ei leikata taitteelta vaan niitä tulee kaksi. Ja päädyin myös kaventamaan sekä etu- että takakappaletta sentin pari meidän hernekepillemme sopivaksi.

Melutaso tällä hetkellä on sitä luokkaa, että voimme todeta ompeluloman päättyneen ja arjen alkaneen.  Terveet lapset pääsevät auttamaan avusta kiitollista isukkia renkaiden vaihtoon. Minä jatkan isosiskolle. Tuo kun muisti juuri äsken, että ylihuomenna onkin sitten ympän kokeet. Ympän! Kääk!

"Joo, mikä äiti on kivikkoinen alue Lapissa?"
"En minä tiedä - kivikko?"
"Rakka. Ja harmillinen verta imevä otokkä on näemmä räkkä."

Nyt irrottaudun hetkeksi äidin harrastusten satumaailmasta. Retropalloista on mielipidekin syntynyt - kangas ei ole ehdottamasti yhtään liikaa. Se on varsinkin päälle puettuna oikein iloinen ja lapsellisen hyväntuulinen.

Mukavaa pyhää ja alkavaa viikkoa!