sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Lentoon


Lennonjohtotorni


Matkalaukut


Kiitorata


Ja kello tikittää...

Kun lapselle tärkeä henkilö on reissussa, näkyy se leikeissä. Ja kuunneltu on tarkkaan, huomaan.

lauantai 25. helmikuuta 2012

Teinkö prinsessamekon?


Ihanaa äiti - teitsä mulle prinsessamekon!?


Tavallista yritettihin mutta priimaa pukkas - onhan se hienompaa tehdä prinsessamekkoja kuin mitä tahansa killuttimia. Kiitos pieni kultani! 

Kankaana Michas Stoffecken velouria
Kaavana Ottobre 1/2012

Ja kolmin kappalein Saimit


Mustaa velouria


turkoosia velouria käännetyillä lahkeilla


Ja vielä yhdet vihreästä velourista raidallisilla resoreilla

Kauheasti tapahtuu kaikkea, mutta blogin tekstit ne kertoo ompeluksista. Ohjelmassa alkaa olla työelämään orientoitumista. Kuitenkin niin, että ensi alkuun pikku hiljaa ja osa-aikaisesti edelleen lasten elämässä mukana ollen.

Mitä se sellainen työ on?

En minä vaan tiedä. Katsotaan mitä keksitään.

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Ensimmäinen retrokangas käsittelyssä


Ensimmäinen käsiini saama retrokangas on patistellut minua harjoittelmaan pääntiehalkiota, napinläpiä, laskoksia sun muuta. Ja tällainen paidasta nyt tuli! Neiti sovittaja ei hievahtanutkaan Pikku kakkoseltaan, joten anteeksi tiskit ja kotipöksyt!





Jokunen virhe vielä irvistää silmään mutta ihmeen käyttökelpoinen tästä tuli. Kankaasta haluaisin vielä intoilla: ostaisin uutenakin tällaista eloisasti pitsi-kukkatyyliin raidoitettua kangasta retrohäivähdyksellä. Tästä olisi voinut sommitella paljon ruskeakukkaisemman tahi vastaavasti vielä pitsimäisemmän valitsemalla enemmän valkoisia raitoja. Hauska!

tiistai 21. helmikuuta 2012

Napinläpihalkio wanna-be


Olen jälleen opiskellut pääntienhalkion saloja.



Ohje piti ajatella päälle puettuna - eli "oikea" on päällepuetun vaatteen oikea puoli. Ohje oli pojan paitaan eli tytölle samat asiat piti ajatella vielä KE-kohdan toiselle puolelle. 


Jotta yhtälössä olisi riittävästi muuttujia, ei ensimmäiseen versioon leikattu pääntiekaitalekaan enää riittänyt tähän paikattuun. Surrur sitten vinokaitaleella.


Lopputulos:

Halkio eksyi KE-viivasta aika kauas sivuun ja kaitale nousi töröttämään. Huijaavatko edes tähään hätään keksimäni napinläpisilmut katseen noista virheistä?

Mainitsinko muuten ensimmäisen tekeleen kohdalla vieväni tämä osaavammalle kamulle korjattavaksi?No yritys hyvä. Lempeällä mutta tiukalla otteella kamu toivotteli takaisin ompelukoneen ääreen: "Kyl sä pystyt siihen."

Ottaisitko vastaan rahaa?

"Olet ennenkin hoksannut."

Ilmeisesti et.


Tämä ei lopultakaan ihan onnistunut, mutta sitä kiukkuisemmalla pörinällä seuraavan kimppuun!


maanantai 20. helmikuuta 2012

Napinlävet ompelukoneella


Näkyykö tästä kankaasta, että se on peräisin 90-luvun collegepaidasta? Paitaa pestiin ja pidettiin, pestiin ja pidettiin. Ja kangas sen kuin parani. Jossain vaiheessa american high school -tyylinen koripallon kuvalla ehostettu tyyli alkoi maistua vaahterasiirapilta. Kiertoon - mars!


Kangas ei ilman kikkailuja riittänyt 98 senttiseen slouchy cardi -malliin. Takana on jatkokappale ja hihoissa levennyspalat myöskin kierrätyskankaasta.



Pikainen sovituskuva

Nyt naurattaa napinläpikammoni! Napinläpijalka paikoilleen ja sen merkkiviiva kohdakkain kankaaseen piirretyn aloitusmerkin kanssa. Väännettiin toisesta nappulasta piston pituus napinlävelle. Toisesta väännettiin napinläven kohtaan 1, joka tässä koneessa on ensimmäinen lyhyt pääty. Kohta 2 toinen pitkä sivu kohta 3 toinen lyhyt pääty ja kohta 4 toinen pitkä sivu.

Napin ompelujalankin omistan. Sitä en nyt kokeillut, koska ompelen nappeja käsin pitäessäni seuraa kuumepotilaalle. Napin ompelujalka on läpinäkyvää muovia ja luulinkin sitä ensi alkuun aplikointijalaksi. Kyllä ihmettelin, että miten tämä aplikointi onkin niin tahmeaa. Jalka se vain teki työtään ja luuli pitelevänsä nappia paikoillaan.

torstai 16. helmikuuta 2012

Nappihalkio haastaa mutta unipussista tuli söpö


Ihan hyvältähän tämä näyttää - eikö?


Onhan sitä korkeakoulut käyty, mitä omituisimmat tilastomatikan tentit jollakin jumallallisen hengen johdatuksella selvitetty ja kolme lastakin on edelleen hengissä ja hyvässä voinnissa. Miten vaikeaa voi olla napitushalkion ompelu?

Seurasin Ottobren (4/2010) Rousku paitapuseron kuvallista ohjetta miten parhaiten taisin. Kohdassa neljä oli pakko todeta, että ei mennyt ihan nappiin tämä halkio.

Se on nyt purettu. En aio ottaa tästä murhetta. Onneksi tuttapiiriin kuuluu ompeluun koulutettuja ammattilaisiakin. Parempi maksaa työstä ja saada onnistunut etumus.

Kudottujen kankaiden maailma poikkeaa muutoinkin neuloksista. Jumalattoman ryppyistä tavaraa.

Kangas Michas Stoffeckesta



Tämä Ottobren (5/2006) ompelus sen sijaan on juuri sopiva vaikka sellaiselle odottajalle, jonka edellisestä ompelukerrasta on jo jonkin verran aikaa: Etukappale ja takakappale helmoista yhteen, vuoripussi samoin muistaen kääntöön tarvittava reikä sivusaumaan. Sitten pussukat sisäkkäin OP:t vastakkain ja pääntien ympäri hurautus. Ja koko komeus vuorin kolosta oikein päin. Tikkauksia, koristeita yms voi lisätä tai jättää oman maun mukaan. Itse lisäsin tikkaukset ja Kam-nepit.

Päällikankaana on Jättirätin kauniin vihreää fleeceä maustettuna harmaalla palalla. Vuorina on Ikasyrin aiemmista salaisista paketeista paljastunut helmenpehmeä joustofrotee. Se on erinomaista kaikenlaiseen vauvatekstiiliin - puolipotkareihin tai vaikka puklurätteihin.


Ja vielä lopuksi sisäpiirin vitsiä. Olemme jo useamman kerran todenneet yhden ompelukamun kanssa, että kangastilauksemme hiihtelevät samoja latuja. Nyt en voi kankaita tilailla, mutta shoppasin kirpparilta tämän tunikan. Terveisenä kamulle - mitäs värejä on ollut taas mielessä :O)

Jag övade sy en skjorta med knappfördel. Det gick inte bra. Men det gick betydligt bättre med babysens sovpåse. Och med den nedersta bilden hälsar jag min väninna. Vi brukar köpa likadana tyger. Den här gången köpte jag en blommaskjorta från loppis. Jag var väldigt överraskad att märka, att min väninna hade sytt med precis likana färger. Altså hälsningar till henne, också!

lauantai 11. helmikuuta 2012

Taito-arvonta!


Taitoverkon sivuilla on upea arvonta 

Ilun handu, Villavyyhti sekä Titityy tarjoavat voittajille kunnon lahjakortteja. Taito-lehden vuosikertaa on luvassa kahdella arpaonniselle.

Kiitos vielä Novamelinan blogiin, josta itse tämän arvonnan bongasin.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Pikku tilkuista pikkuhousuja


Nyt on kivoja kankaita. Toistaiseksi kerätään rohkeutta kajota niihin saksilla.

Helmikuu on muutoin taukoa kangasostoista ja tätä päätöstä olen kuuluttanut julkisesti lupautumalla mukaan lukuisten muidenkin OE-ryhmäläisten tavoin Kajan "käytä mitä kotoa löytyy" -haasteeseen.

Kotoa löytyykin ihan käsittämätön määrä erilaisia "tätä ei voi heittää pois kun tätä voi käyttää johonkin" tilkkuja.

Ensimmäinen kohtuu hyvän kokoinen palanen muuttui palleron aluspaidan etumukseksi (Ottobre 4/2004).



Aluspaidan takakangas on isosiskon vanhoista Exitin leggareista, hurjan hyvälaatuista, täysin nypytöntä ja pehmeää trikoota.

Pitääkö noita kanttauksia vähän valottaa?

No ne ovat sitä Jättirätin resoria, joka sormituntumalla jo havaittiin lörpäksi mutta värinsä puolestä pääsi testiin. Lörppää mikä lörppää.



Ja jokunen kämmenen kokoinen kankaanpalanen ommeltiin pikkuhousuiksi (Ottobre 4/2004). Kaava sopii meille sellaisenaan.

Onko muuten "Käytä mitä kotoa löytyy" -haasteen vaikutus ihan toivottu, jos tilkkuja yhdistellessä innostuukin: "Hei, näähän on hauska yhdistelmä, pitääkin maaliskuussa ostaa tätä lisää!"

Näitä pikkuvaatteita tehdessä olen huomannut, että Berninan saumurin tikin leveys jää aika leveäksi. Jonain virkeänä ja tarkkaavaisena päivänä pitää harjoitella tikkiä kolmella langalla. Lisäksi Bernina ei tykkää paksuista ommeltavista, kolme kerrosta farkkua ei käy laatuun.

Jag deltagar Kaja's utmaning att använda det som jag har hemma - "man tager vad man haver" vet ni. Jag har många bitar av tyg som är större än min hand men mindre än skjortans fördel. Jag sydde underkläder och dom där bitar passade utmärkt. Jag hade otur med resorens kvalitet. Det är synd, för att dess färg är jättevacker, tycker jag.

tiistai 31. tammikuuta 2012

Kankaita Michas Stoffeckesta ja vähän muualtakin


Täällä pyörii pesukoneessa ensi kesän t-paidoiksi suunnitellut Saksan kankaat.

Kuvittelen jo kaverin makaavan vatsallaan laiturilla pyydystämässä haavilla pikkukaloja. Mutta ei kyllä nämä paidat päällä! Mitä minä oikein ajattelen.


Siskot voivat kietoutua suloisiin sydänvelour huppareihinsa, ja pikkusisko leikkiä hienoa neitiä kukallisessa velourissaan.


Jos äiti harjoittelisi sen ikuisuusprojektinsa eli kudotusta kankaasta ommellun mekkoihanuuden. Mekkotehtaan kirjaa odotellessa...

Pyörähdin myös Jättirätin miinus kakskyt käteisalessa ja ostin ruskeaa collegea, muuntunevat Saimi-svetarihousuiksi.

Ostin Jättirätistä myös keltaista, aika lörppää mutta testikelpoista resoria. Siinä on jotain samaa kuin peura ja singing in the rain -kankaissa. Edellinen keltainen resori kun oli sekaantunut minulle kimppaostosten tiimellyksessä.


Ja Jättirätistä vielä pari perussävyresoria - harmaa-tummanharmaa ja meleerattu harmaa.


Ja vähän eri tyylilajiin. Haluaisin ommella pikkupallerolle Ottobre 4/2011 lehden Country Cottage tyyliset, ylhäältä rypytetyt, perhoshihaiset löysälahkeiset haalarit. Haaremihaalarit. Lopullinen kaava on vielä hakusessa. Ellen minä sitten omi kangasta omaksi kesäpaidakseni. EK:n palalaarista hintaan 1,40 e, että niin tai näin.


Anteeksi ryppyinen kangas, mutta kerrottakoon tämäkin. Vein yhden kankaan ompelevalle kamulle ja jostain järjelle tuntemattomasta syystä palasin ainakin kuuden kera. No enivei, yksi kankaista on jumppapukukangas, jonka fuksiaan väriin ihastuin. Ja Jättirätti tuki suunnitelmia oikein sopivan värisellä tyllillä. Ja Minimimmin mamma näytti vielä esimerkki kivalla mallillaan.

Pikkutanssijalle olisi uusi tyllipuku jo suunnitelma-asteella.




Ja ommeltukin on. Kangaskasat eivät juurikaan huvenneet, koska nämä Hich Jump (Ottobre 4/2011) velourhousut ompelin lahjoitetusta aikuisten velourpuvusta. (Terveisiä!)

Väreistä tykkään oikeinkin kovasti. Pitänee vaan ottaa uudet mitat Raksakamusta, oli sen verran pinkeet lantion ympäriltä. Taskukin aukeni ihan ympyräksi. Mutta kuulin huhua, että näin oli käynyt myös muutoin sopivat housut ommelleelle. Ai jai, onkohan kaavassa jotain...

Ja tulipa harjoiteltua napinläpi. Homma eteni seuraavasti: napinläpijalka paikoilleen ja siihen piirretty aloitusmerkki napinläven taka-hakin kanssa tasan. Sitten väännettiin ommelvalitsin napinläpeen ja nelikohtaisesta valikosta kohta 1. Sur sur. Kohta 2. Sur sur. Kohta 3. Sur sur ja kohta 4. Sur sur. Ja se oli siinä!

Tuli ihan mieleen kuulemani sanonta: pakkohan se on kokeilla, ei sitä muuten tiedä mitä kaikkea osaa!

lauantai 28. tammikuuta 2012

Slouchy Cardi sekä prinsessa ja sammakko


Joulupaidasta jäänyt punainen collegekangas riitti juuri sopivasti Slouchy Cardin (Ottobre 4/2011) harjoittelukappaleeseen

Pienensin 104 cm koon kaavan piirtämällä kaavat kauttaaltaan puoli senttiä pienemmiksi. Valmiina näyttää siltä, että hihat voi jättää väljemmiksi. Näin alle puettava paita mahtuu mukavammin.


Pääntien ja taskunsuiden kanttauksissa on kirpparilta löytynyttä Espritin mustavalkoraidallista paitaa. Ihanan pehmeää neulosta.




Kaveriksi takille kavennettu Tilda-tunika. Prinsessa ja sammakko -kangasta ei liikoja ollut, juuri hihojen ja etukappaleen verran. Takakappaleeksi päätyi palanen kirpparilta löytynyttä Marimekon paitaa. Mustat resorit rajaavat sopivasti.

Milloin sitä saisi itseään niin paljon niskasta kiinni, että harjoittelisi kuvankäsittelyohjelman lassoa käyttämään?

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Kuminauhavyötärö saumurilla ja bambuvillatrikoota



Tulipa mieleeni kysäistä facebookin ompeluelämääryhmän viisailta mummoilta ohjetta kuminauhavyötärön ompeluun. Josko onnettomat lörppövyötäröni voitaisi siirtää historiaan.

Nyt sain vinkin pidentää saumurin piston pituutta, ottaa leikkaavan terän pois ja ommella kumppari reunaan normaalien 1/4 merkkien avulla.

Sitten käännetään kumpparireuna nurjalle ja huolitellaan reunasta esim. kaksoisneulalla.

Tuli hienoimmat ja toimivimmat kumpparit ikinä! Paljon virtuaalisia haleja ja onnen loikkia kaikille neuvojille!




Tilasin tosiaan metritolkulla valkoista ja limeä bambuvillatrikoota (20 % villaa, 80 % bambua, pesu 30 asteessa) alennusmyynnistä.

Saumurin kanssa kokoaminen sujui nopsasti. Erityisen rattoisaa kokoaminen oli turkulaisten oman ompeluelämää-ryhmän ompelutreffeilllä. Kiitos oikein paljon kokoon kutsujalle!

Nyyttärimeininki sai kaffepöydän notkumaan ja eri kokoiset vauvamasut sekä pari rintarepussa uinuvaa saivat keskustelun automaattisesti tietyille urille. Minun ikuinen vauvakuumeeni roihusi luonnollisesti ilmiliekeissä.

Ompelijoita oli akselilla harjoittelijasta koulutettuihin artesaaneihin ja vaatesuunnittelijoihin. Ompelukoneita ja saumureita oli talon puolesta ja omankin sai ottaa mukaan. Kunnioitusta herättävää Sapphire älyompelukonetta ihailin vain varoen metrin päästä.

Osa tosiaan ompeli, osa neuloi ja osa virkkasi.

Mikä mahtoi olla parasta? Parasta heti kolmiviikkoisen ihanan tuhisevan nyytin jälkeen oli samasta aiheesta innostuneiden hengenheimolaisten seura. Odotan todella innolla turkulaisten kangasvaihtareita helmikuussa. Kivaa!

Jag köpte många meter bambujersey och sydde kläder till hela familjen. Jag lärde att sy gummibanden till midjan med hjälp av finska facebook-gruppen som heter ompeluelämää. Och vi träffades med sygalna åbolänningar här om dagen. Det är det bästa som jag vet att få prata med människor med samma intresset.